Taiteilijat ja taiteilijaryhmät voivat hakea 4–6 viikon mittaisia näyttelyaikoja Vaasan taidehalliin. Vuoden 2018 näyttelyiden hakuaika päättyy 31.3.2017.

Vaasan taidehalli sijaitsee Vaasan ydinkeskustassa kaupungintalon yhteydessä (Senaatinkatu 1 D). Tila on kooltaan 320 m2.

Taidehallissa esitellään nykykuvataidetta, visuaalisen kulttuurin rajapintoja sekä pidetään ajankohtaisia kulttuurisia ilmiöitä käsitteleviä näyttelyitä. Vaasan taidehalli kuuluu Vaasan kaupungin museoiden organisaatioon (Pohjanmaan aluetaidemuseo).

Hakemukseen liitetään näyttelysuunnitelma, teoskuvia, hakijoiden ansioluettelot ja toivomus näyttelyajasta.

Vaasan taidehalli vastaa tilan avoinnapidosta, vakuutuksista sekä avajaisista ja tiedottamisesta käytäntöjensä mukaisesti. Näyttelyn järjestäjä vastaa näyttelyn tuotanto- ja kuljetuskustannuksista sekä osallistuu näyttelyn ripustamiseen. Näyttelymaksu on 750 euroa.

Näyttelyhakemukset toimitetaan postitse viimeistään 31.3.2017 osoitteella: Vaasan kaupungin museot, Riina Peltonen, PL 3, 65101 Vaasa. Kuoreen merkitään ”Näyttelyhakemus”.

Tieto myönnetystä näyttelyajasta lähetetään 31.5.2017 mennessä.

Näyttelytilan esittely, pohjakaava ja tilakuvia: www.pohjanmaanmuseo.fi

Lisätietoja: näyttelypäällikkö Riina Peltonen, Vaasan kaupungin museot, p. 040 353 7377, sähköposti riina.peltonen(at)vaasa.fi

Kuva: Vaasan taidehalli, kuvaaja: Linda Strömberg-Yucak

Konstnärer och konstnärsgrupper kan ansöka om utställningstider på 5 4-6 veckor i Vasa konsthall. Ansökningstiden gällande utställningar år 2018 går ut 31.3.2017.

Vasa konsthall finns i stadshuset i Vasa centrum (Senatsgatan 1 D). Lokalen är 320 m2.

I konsthallen visas modern bildkonst, gränsytor inom visuell kultur samt hålls utställningar som behandlar aktuella kulturella fenomen. Vasa konsthall ingår i organisationen för Vasa stads museer (Österbottens regionkonstmuseum).

Till ansökan fogas utställningsplan, bilder av verk, de sökandes meritförteckningar och önskemål om utställningstid.

Vasa konsthall ansvarar för öppethållandet av lokalen, försäkringar samt vernissage och information enligt sina förfaringssätt. Utställningsarrangören ansvarar för utställningens produktions- och transportkostnader samt deltar i hängningen av utställningen. Utställningsavgiften är 750 euro.

Utställningsansökningarna inlämnas per post senast 31.3.2017 till adressen: Vasa stads museer, Riina Peltonen, PB 3, 65101 Vasa. Märk kuvertet ”Utställningsansökan”.

Information om utställningstid sänds före 31.5.2017.

Presentation av utställningslokalen, bottenritning och bilder av lokalen: www.pohjanmaanmuseo.fi

Information: utställningschef Riina Peltonen, Vasa stads museer, tfn 040 353 7377, riina.peltonen(at)vaasa.fi

Bild: Vasa konsthall, foto: Linda Strömberg-Yucak

Esitelmä kertoo yleisradiotoiminnan alkuvaiheista Suomessa, Lahden AM-aseman historian ja mielenkiintoisia vaiheita sodan aikana ja syistä, miksi Lahden taajuus vaihtui sodan jälkeen. Lasse Vihonen on toiminut Yleisradion arkiston päällikkönä ja Suomen KaVi:n rakentamisen projektipäällikkönä.

Esitelmään vapaa pääsy!

Esitelmän kuulijat pääsevät tutustumaan museon näyttelyihin 6€ hintaan.

Radio-ja tv-museo Mastola

Radiomäenkatu 37

Tervetuloa!

Tietokirjailija Teemu Keskisarja kertoo kirjastaan "Hulttio. Mannerheimin painava nuoruus" Maunulan monitoimitalon Metsäpurosalissa (Metsäpurontie 4, 00630 Helsinki) torstaina 30.3.2017 klo 18.00. Keskisarjaa haastattelee Jukka-Pekka Pietiäinen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Palkittu historioitsija Teemu Keskisarja on Suomen luetuimpia tietokirjailijoita. Hän on kirjoittanut muun muassa teokset "Raaka tie Raatteeseen" (2012), "Viipuri 1918" (2013), "Tolvajärven jälkeen" (2014) ja "Kirves. Toivo Harald Koljosen rikos ja rangaistus" (2015). Hän on kirjoittanut myös useita Suomen taloushistoriaa käsitteleviä teoksia.

Jukka-Pekka Pietiäinen on Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti ja Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja. Hän on kirjoittanut 15 kirjaa Suomen historian eri aloilta.

TIETOKIRJAILIJAVIERAANA TEEMU KESKISARJA
To 30.3.2017 klo 18.00
Paikka: Maunulan monitoimitalon Metsäpurosali, Metsäpurontie 4, 00630 Helsinki

Tilaisuus on TIETOKIRJA.FI-tapahtuma ja sen järjestävät Maunulan kirjasto ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskus.

Lisätiedot:

Jukka-Pekka Pietiäinen | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry

jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891

Katso, ihastu ja innostu ITE!

16.3.–27.8.2017 Pohjois-Pohjanmaan museo

Ainolan puisto, Ainolanpolku 1, Oulu
Avoinna ti–pe 10–17, la–su 10–17
https://www.ouka.fi/oulu/ppm

Käsityöt ovat suomalaisten suosikkiharrastus. Varsinkin tekstiilikäsitöitä tehdään usein mallien, ohjeiden ja sääntöjen ohjaamana. Samoilla työtavoilla, materiaaleilla ja välineillä voi tehdä myös taidetta. ITE käsillä osoittaa, miten kiehtovaa jälkeä syntyy, kun käsityötä ohjaa villi luovuus ja itseilmaisun into.

Näyttelyn taiteilijat on valittu taidemaailman reunamilta. Kotoisten ITE-taiteilijoiden joukossa on mausteena pohjoismaisia outsider-taiteen tähtiä. Myös näyttelyn tekniikkakirjo on laaja: mukana on vapaavirkkausta, massiivineuletta, villikirjontaa, huovutusta, kanavatöitä, applikaatioita, kierrätystekstiilikoosteita, romunveistoa ja keramiikkaa.

ITE käsillä -näyttelyn teokset ovat taidokkaita ilman tiukkapipoisuutta. Villikäsityö ihastuttaa, hätkähdyttää, kutittelee nauruhermoja ja herättää uteliaisuuden: Kuinka samaan tilaan sopivat Vapaavirkkaajattaren valtaistuin, pinkistä langasta virkatut rouvashenkilöiden muotokuvapäät, Kellokosken Prinsessan kirjonnat ja huovutetut julkkikset? Millaisia kerroksia ja kertomuksia sulkee sisäänsä lähes 50-kiloinen Lankapallo? Miltä näyttää muovipusseista virkattu massiivineule? Entä mikä klassikko onkaan toiminut esikuvana Taistelevat grillibroilerit -kanavatyölle?

Näyttelyn on kuratoinut taidekasvattaja, tutkija (TaT) Minna Haveri.

ITE käsillä -näyttelyn taiteilijat:

Eivor Bennert, Porvoo
Ullakaisa Kaarlela, Pori
Alpo Koivumäki, Kauhajoki
Elisa Kärjä, Kalajoki
Hannu Leskinen-Estola, Imatra
Anna Lappalainen, Kellokoski
Wenche Nilsen, Norja
Erkki Nousiainen, Kerava
Kenneth Rasmussen, Tanska
Mirjami Rautio, Kemi
Aune Riihonen, Kuhmo

Miia Ruohonen, Turku
Marja Ruusunen, Helsinki
Rauha Ryynänen, Lieksa
Helinä Savonen, Saarijärvi
Johanna Seppä, Espoo
Audgunn Vilhelmsen, Norja

Näyttelyssä on myös Erkki Pirtolan vuonna 2013 tekemä pienoiselokuva ITE-taiteilija Mirjami Rautiosta.

Teoksia on ITE-museon kokoelman lisäksi Saarijärven museosta, Kellokosken sairaalamuseosta, Kettuki-kokoelmasta, Sør-Tromsin Trastad-kokoelmasta Norjasta, Bifrost-taidekoulusta Tanskan Randersista sekä taiteilijoilta ja yksityishenkilöiltä.

ITE-käsityöhanke

ITE käsillä -näyttely on osa ITE-käsityöhanketta, joka innostaa käsityötekniikoiden rohkeaan, luovaan ja taiteelliseen käyttöön itseilmaisun välineenä. Hankkeen on toteuttanut Maaseudun Sivistysliitto, ja sitä tukevat Kordelinin säätiö ja Keskitien Tukisäätiö.

Hankkeen yhteydessä on julkaistu kuraattori Minna Haverin tietokirja Pehmeä taide (Maahenki, 2016). Runsaasti kuvitettu kirja nostaa esiin käsityöperustaista itseoppineiden taidetta ja erilaisin tekstiilityön tekniikoin tehtävää nykytaidetta. http://www.maahenki.fi/tuote/891/pehmea-taide

LISÄTIETOA

Kuraattori Minna Haveri, puh. 040 821 4217, minna.haveri@msl.fi
Kuraattori Elina Vuorimies, K.H.Renlundin museo, puh. 044 7809 478, elina.vuorimies@kokkola.fi
Kulttuurituottaja Raija Kallioinen, Maaseudun Sivistysliitto, puh. 040 5636 876, raija.kallioinen@msl.fi

Tietoa ITE-taiteesta ja kesän 2017 ajankohtaisista tapahtumista:
• ITE-taiteen kotisivu: www.itenet.fi
• Facebook: https://www.facebook.com/ITEtaide/
• Instagram: #itetaide #iteart #itemuseo

KÄSITTEITÄ

ITE-taide
on suomalaista nykykansantaidetta, ”itse tehtyä elämää”. ITE-taiteilijat toimivat ns. virallisen taidemaailman reunamilla tai ulkopuolella. Usein koko heidän elämäntapansa on kokeilunhalun, innostuksen ja tekemisen ilon täyttämää itseilmaisua, jossa materiaaleja, tekniikoita ja ideoita yhdistellään kätevästi ja kekseliäästi. Maaseudun Sivistysliitto on vuodesta 1998 kartoittanut ITE-taiteilijoita ja tuonut heidän luovuuttaan esiin näyttelyin, julkaisuin, dokumentaatioin ja tapahtumin.

Outsider-taide
on laaja ja kansainvälinen käsite, jolla viitataan taidemaailman käytäntöjen, kuten taidekoulutuksen, galleriamaailman ja apurahajärjestelmän ulkopuolella tehtyyn taiteeseen. Outsider-taiteilijat tekevät taidettaan arjen ympäristöissä tai hoitolaitoksissa. Jotkut heistä tarvitsevat erityistä tukea taiteen tekemiseen.

ITE-museo
on Kokkolan kaupungin ja Maaseudun Sivistysliiton ylläpitämä nykykansantaiteen museo. Sen näyttelyiden ja kokoelman keskus on Kokkolassa K.H.Renlundin museon yhteydessä. ITE-museo tuottaa myös kiertäviä näyttelyitä ”liikkuvana museona”.

ITE käsillä -näyttely
on osa ITE-käsityöhanketta, joka innostaa käsityötekniikoiden rohkeaan, luovaan ja taiteelliseen käyttöön itseilmaisun välineenä. Hanketta toteuttaa Maaseudun Sivistysliitto, ja sitä tukee Kordelinin säätiö.

Katso, ihastu ja innostu ITE!

16.3.–27.8.2017 Pohjois-Pohjanmaan museo

Ainolan puisto, Ainolanpolku 1, Oulu
Avoinna ti–pe 10–17, la–su 10–17
https://www.ouka.fi/oulu/ppm

Näyttelyn on kuratoinut taidekasvattaja, tutkija (TaT) Minna Haveri.

ITE käsillä -näyttelyn taiteilijat:

Miia Ruohonen, Turku
Marja Ruusunen, Helsinki
Rauha Ryynänen, Lieksa
Helinä Savonen, Saarijärvi
Johanna Seppä, Espoo
Audgunn Vilhelmsen, Norja

Näyttelyssä on myös Erkki Pirtolan vuonna 2013 tekemä pienoiselokuva ITE-taiteilija Mirjami Rautiosta.

ITE-käsityöhanke

LISÄTIETOA

KÄSITTEITÄ

Katso, ihastu ja innostu ITE!

16.3.–27.8.2017 Pohjois-Pohjanmaan museo

Ainolan puisto, Ainolanpolku 1, Oulu
Avoinna ti–pe 10–17, la–su 10–17
https://www.ouka.fi/oulu/ppm

Näyttelyn on kuratoinut taidekasvattaja, tutkija (TaT) Minna Haveri.

ITE käsillä -näyttelyn taiteilijat:

Miia Ruohonen, Turku
Marja Ruusunen, Helsinki
Rauha Ryynänen, Lieksa
Helinä Savonen, Saarijärvi
Johanna Seppä, Espoo
Audgunn Vilhelmsen, Norja

Näyttelyssä on myös Erkki Pirtolan vuonna 2013 tekemä pienoiselokuva ITE-taiteilija Mirjami Rautiosta.

ITE-käsityöhanke

LISÄTIETOA

KÄSITTEITÄ

Mistä lapsettomuudessa on kyse:

1 häälahjaksi saatu vauvantossupari

1 avioero

1 avoero

2 endometrioosileikkausta

32 raskaustestiä

4 keskenmenoa

15 lääkekuuria

20 ostettua vauvanvaatetta

2 masennusta

25 akupunktiokäyntiä

4 väljähtynyttä ystävyyssuhdetta

6 työpaikkaa

22 runoa lapsettomuudesta

1 upea elämä

0 lasta

Odotus on valokuvateos viidestä naisesta ja heidän kohtaamastaan lapsettomuudesta. Valokuvaaja Raisa Kyllikki Ranta on kuvannut teosta viisi vuotta. Kirjan haastattelut on kirjoittanut toimittaja Anna Pihlajaniemi. Kirja nostaa esille lapsettomuuteen liittyviä tabuja, surua ja osattomuuden kokemusta, mutta myös mahdollisuuksia.

Raisa Kyllikki Ranta (s. 1979) on Lahden Muotoiluinstituutista 2005 valmistunut valokuvaaja, joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Ranta on tunnettu erityisesti henkilökuvaajana. Odotus on hänen ensimmäinen valokuvakirjansa. Se sitoutuu enemmän reportaasikirjojen perinteeseen kuin perinteiseen valokuvataidekirjan formaattiin. Samaan aikaan, kun se on dokumentti kamppailusta lapsettomuuden kanssa, se on dokumentti tästä ajasta, jolloin perhesuunnitteluun on mahdollisuuksia enemmän kuin koskaan.

”Me sukupolveni naiset olemme kasvaneet aikana, jolloin ehkäisy ja perhesuunnittelu ovat itsestäänselvyys”, Ranta kirjoittaa esipuheessa.

Naisen stressitasot lapsettomuushoidoissa voivat olla yhtä korkeat kuin syöpäsairaalla. Jotkut jaksavat hoitoja vuosia toisen perään, ja moni saakin lopulta lapsen. Kirjassa on useampisivuisia aukeamia, jotka kertovat odotuksesta ja ajan kulumisesta. Mukana on myös pieniä dokumentteja naisilta itseltään, perhealbumien kuvia ja piirroksia. Kirjan on taittanut Penni Osipow.

Kirjan julkaisee Musta Taide, joka on taide- ja luontokirjoihin erikoistuneen Maahenki Oy:n valokuvataiteen julkaisusarja.

Jos toimittajat haluavat haastatella Raisa Kyllikki Rantaa tai kirjassa esiintyviä naisia, heihin saa yhteyden Mustan Taiteen päätoimittajan Veikko Halmetojan ja kustantaja Johanna Korhosen kautta. Kirjan mediakappaleet voi pyytää Maahengestä.

Lisätietoja tekijältä: Raisa Kyllikki Ranta, 050-3238397

Arvostelukappaleiden tilaukset: maahenki@msl.fi

Kirjamyynti: Ulla Sarviala, ulla.sarviala@maahenki.fi, 050-5604544

Päätoimittaja, Musta Taide: Veikko Halmetoja, mustataide@gmail.com, 044-2153005

Kustantaja: Johanna Korhonen, johanna.korhonen@maahenki.fi, 040-5105906

Lastenkonsertti Metrolla mummolaan

Lappeenrannan kaupunginorkesterin Metrolla mummolaan konsertti soi tiistaina 14.3.2017 klo 18 Lappeenrannan musiikkiopiston Helkiö-salissa. Soili Perkiön iloisten leikkilaulujen solistina laulaa näyttelijä Sanna Kemppainen ja yhtyettä johtaa viulisti Jaana Kauppinen. Musiikkimatka Metrolla mummolaan sopii lapsista kaikenikäisiin aikuisiin. Esityksen kesto on n. 30 minuuttia.

Soili Perkiö on suomalainen säveltäjä ja Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen lehtori. Perkiö on säveltänyt yhteistyökumppaninsa kirjailija Hannele Huovin runoja lauluksi usealla levyllä alkaen lastenlevystä Vauvan vaaka (1995). He saivat vuonna 2009 yhdessä lastenkulttuurin valtionpalkinnon. Varhaisiän musiikinopettajat ry:n myöntämän Vuoden lastenlevy -tunnustuksen Perkiö sai vuonna 2012 yhdessä Liisa Kallion kanssa julkaistusta teoksestaan Pikku Papun laulut ja vuonna 2014 yhdessä Hannele Huovin kanssa Muumiperheen lauluretki –albumista.

Sanna Kemppainen

Lappeenrannan kaupunginteatteri näyttelijä, valmistui Suomen teatterikoulusta vuonna 2005.

Pienenä tyttönä Viitasaarella näin ”Kurnau ja Kamaluu” -lastennäytelmän harjoituksia ja esityksiä niin monta kertaa, että osasin koko jutun ulkoa. Silloin siellä katsomon pimeydessä tajusin itsekin haluavani näyttämölle.

Milko Vesalainen, intendentti 040 5478706

– Jääveistos- ja liukumäkiluolaan suunnitellaan uusia jääaiheisia tapahtumia

Leppävirran Sport & Spa Hotel Vesileppiksen maanalaiseen hiihtoareenaan pystytetyssä Ice Cavessa on vieraillut kahden ensimmäisen viikon aikana 6160 kävijää. Ice Caven vetonauloina ovat hiihtoareenalla pidetyissä luolajääveiston maailmanmestaruuskisoissa syntyneet jäätaideteokset ja -liukumäet, jotka jäivät tapahtuman jälkeen yleisön ihailtaviksi. Kävijämäärä on ollut reilusti suurempi kuin kisojen järjestäjän Jäälinna ry:n ja Vesileppiksen ennakko-odotukset.

”Lukemat osoittavat, että jäätaiteella on kysyntää ja että tämä taidemuoto on ihmisille mieluinen. Tulemme varmasti rikkomaan 20 000 kävijän kokonaiskävijätavoitteen”, vakuuttaa Jäälinna ry:n puheenjohtaja Tuomo Jantunen.

Ice Caven markkinointia tullaan lisäämään kevään kuluessa ja jääveistos- ja liukumäkiluolaan perustetaan uusia tapahtumia lähitulevaisuudessa. Ensimmäisenä lanseerataan Ice Art Shop, josta on mahdollista ostaa jäänveiston mongolialaisen maailmanmestarin, Lkhagvadorj Dorjsurenin, ja helsinkiläisen suomenmestarin, Anssi Kuosan, jäätaide-esineitä, joita he saapuvat valmistamaan Ice Caveen ensi viikolla. Jäätaide-esineet kestävät huoneenlämmössä tunnin tai kaksi, mutta niitä voi säilyttää pakastimessa ja käyttää esillä useita kertoja.

Ice Caven jäätaide on pysynyt luolan optimaalisissa ja staattisissa olosuhteissa niin hyvässä kunnossa, että näyttelyn pidentämistä harkitaan. Alun perin näyttelyn oli tarkoitus olla avoinna 14.5. saakka.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Anu Häiväläinen
Elinkeinoasiamies
Leppävirran kunta
anu.haivalainen@leppavirta.fi
GSM 044 7975602

www.vesileppis.fi, www.icecave.fi

Turussa järjestetään 11.–15. toukokuuta 2017 eurooppalainen kulttuuriperinnön suurtapahtuma European Heritage Congress. Ohjelma on nyt julkistettu ja ilmoittautuminen alkanut. Tapahtuma on osa Suomi 100 -ohjelmaa ja sen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Kongressilla on kaksi isoa pääteemaa: kansalaisten osallistuminen kulttuuriperintöä koskevaan suunnitteluun sekä merellinen kulttuuriperintö, jota Turussa on runsaasti. Kulttuuriretkiä järjestetään mm. Lappiin, Seilin saarelle, Paimioon, Raumalle, Naantaliin, Malmin lentoasemalle sekä Turussa Ruissaloon.

Tapahtuma on osa Suomi 100 -juhlavuoden virallista ohjelmaa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii suojelijana tapahtumalle, johon osallistuvat mm. Europa Nostran puheenjohtaja, maailmankuulu oopperalaulaja Plácido Domingo ja EU:n komissaari Tibor Navracsics.

Varsinaisen kongressin jälkeen tiistaina 16. toukokuuta alkaa kahden päivän retki Inariin, joka on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua autenttiseen saamelaiseen kulttuuriperintöön asiantuntijan opastuksessa. Lapin retken toteutuminen edellyttää 20 osanottajaa. Ilmoittautuminen päättyy jo 15. maaliskuuta.

Ohjelma on pääosin avoin kaikille. Osallistuminen edellyttää kuitenkin ilmoittautumista 17. huhtikuuta mennessä.

Retkiä, keskusteluja ja luentoja

Tapahtuma alkaa torstaina 11. toukokuuta merellistä kulttuuriperintöä käsittelevällä tapahtumakokonaisuudella, johon sisältyy luentoja mm. majakoista ja retki Meyerin telakalle.

Perjantaina 12. toukokuuta ohjelmassa on mm. Euroopan kulttuuriperinnön teemavuotta 2018 pohjustava keskustelutilaisuus sekä kulttuuriretki Turun taidemuseoon ja Ruissaloon.

Lauantaina 13. toukokuuta järjestetään yhdessä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa seminaari kansalaisten mahdollisuuksista osallistua yhteistä kulttuuriperintöämme koskevaan suunnitteluun.

Sunnuntaina 14.5. pidetään Europa Nostra -palkitussa Sigyn-salissa eurooppalaisen kulttuurityön Excellence Fair -messut. Tapahtumassa esitellään Euroopan parhaat uudet kulttuuriperintöhankkeet, jotka palkitaan seuraavana päivänä.

Maanantaina 15.5. ohjelmassa on retkiä ja illalla palkintojuhla, jossa Europa Nostran puheenjohtaja Plácido Domingo jakaa, Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteiset, kulttuuriperintöpalkinnot komissaari Tibor Navracsicsin kanssa. Palkintojuhla järjestetään Turun Mikaelin kirkossa.

Tapahtuman pääjärjestäjät ovat alan eurooppalainen kansalaisjärjestö Europa Nostra ja Europa Nostra Finland, läheisessä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.

Tarkempi ohjelma kuvauksineen:

http://europanostra.org/european-heritage-congress/

Ilmoittautuminen (17.4. mennessä, hotellit 7.4. mennessä)

http://registration.europanostra.org

Lisätietoa:

Europa Nostran valtuuston jäsen ja Europa Nostra Finlandin puheenjohtaja, arkkitehti Tapani Mustonen puh. 0505695704, etunimi.sukunimi @europanostra.fi

Tapahtuman Suomen koordinointi: Europa Nostran valtuuston jäsen Anna-Maija Halme, puh. 0405368188, etunimi.sukunimi @europanostra.fi

www.europanostra.fi

www.facebook.com/eunof

@europanostraFI

Taustaa

Europa Nostra – miljoonien eurooppalaisten kansalaismielipiteen kanava

Euroopan merkittävin alan järjestö ja -verkosto, jäsenjärjestöissä 5 milj. jäsentä 40 maassa
Voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö
Tekee yhteistyötä EU:n kanssa ja jakaa Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot
Kampanjoi Euroopan uhanalaisen kulttuuriperinnön puolesta
Puheenjohtajana maailmankuulu oopperalaulaja maestro Plácido Domingo
Jäseninä sekä yhteisöjä että yksityishenkilöitä

EU Prize for Cultural Heritage / Europa Nostra Awards

Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkintoja / Europa Nostra -palkintoja on jaettu vuodesta 2002 lähtien, jolloin Euroopan komissio perusti palkinto-ohjelman. Palkinnon tarkoituksena on sekä juhlia hienoja saavutuksia kulttuuriperinnön saralla että edistää kulttuuriperinnön korjauksen, tutkimuksen, hallinnon, vapaaehtoistoiminnan, koulutuksen ja viestinnän parhaiden toimintamallien leviämistä. Näin se tuo kulttuuriperintöä esiin Euroopan strategisena voimavarana niin taloudelle kuin yhteiskunnalle laajemmin. Palkinto-ohjelma saa Euroopan unionin Luova Eurooppa -tukea.

Vuodesta 2002 lähtien itsenäiset asiantuntijatuomaristot ovat valinneet 426 palkinnon voittanutta hanketta 34 maasta. Palkinnon saajien joukosta on valittu kaikkiaan 88 Grand Prix -hanketta, jotka ovat saaneet 10 000 euron pääpalkinnon.

Palkinto-ohjelma on vahvistanut kulttuuriperintöalaa Euroopassa tuomalla esiin parhaita käytäntöjä, rohkaistessaan rajat ylittävään tiedonvaihtoon ja verkostoidessaan kulttuuriperinnön eri alueilla toimivia henkilöitä. Palkinto-ohjelma on keskeinen väline Euroopan kulttuuriperinnön esiinnostamisessa. Lisätietoja: http://www.europanostra.org/heritage-awards/

Europa Nostra Finland

Europa Nostra Finland toimii alan suomalaisten järjestöjen yhteistyöelimenä ja kanavana Eurooppaan. Järjestöjäsenet ovat Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Arkkitehtiliitto, Suomen Museoliitto, Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö, Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura, PKL Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto ry, Ritarihuone, Turun yliopistosäätiö ja Vapriikki. Lisätietoja www.europanostra.fi.

Luova Eurooppa

Luova Eurooppa on EU:n rahoitusohjelma, jolla tuetaan kulttuuri- ja audiovisuaalista alaa ja niiden mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja ja kasvua. Luova Eurooppa -ohjelman budjetti on 1,46 miljardia euroa ohjelmakaudella 2014–2020. Ohjelma tukee luovien alojen organisaatioita kulttuuriperinnön, esittävien taiteiden, kustantamisen, elokuvan, television, musiikin ja videopelien ja näiden kautta kymmeniä tuhansia taiteilijoita sekä kulttuuri- että audiovisuaalisen alan ammattilaisia Euroopassa.

Kontaktit Europa Nostraan: Joana Pinheiro, Communications Coordinator

jp@europanostra.org

+31 70 302 40 55, +31 63 436 59 85

www.europanostra.org

https://issuu.com/europanostra

www.flickr.com/photos/europanostra

www.youtube.com/user/EuropaNostraChannel

Twitter: @europanostra

Pikku Kakkosen juhlanäyttely esittelee valokuvia menneiltä vuosikymmeniltä. Näyttely kiertää kahdeksalla paikkakunnalla osana Suomi 100 - Suuri lukuseikkailu -tapahtumakiertuetta.

Pikku Kakkonen on viihdyttänyt lapsia kotisohvilla jo 40 vuoden ajan. Juhlavuoden kunniaksi Pikku Kakkosen valokuvanäyttely kiertää Suuren lukuseikkailun matkassa Tampereella, Sipoossa, Vaasassa, Helsingissä, Turussa, Porissa, Kemissä ja Kuopiossa.

- Näyttelyyn on koottu kuvia koko 40-vuotiselta ohjelmakaudelta. Jokaisen näyttelyssä nähtävän kuvan takana on tarina, Pikku Kakkosen 40 juhlavuoden koordinaattori Elli Murtonen kertoo. Vaikka monelle jo aikuiseksi kasvaneelle lapselle näyttely voi olla nostalginen kokemus, ei nykyisiäkään lapsia ole unohdettu.

- Lapsille näyttely tarjoaa televisiosta tuttujen kuvien lisäksi paljon kivaa ja kehittävää tekemistä, Murtonen sanoo. Myös aikuisilta toivotaan lapsenmielisyyttä, sillä Pikku Kakkosen juhlavuoden teemana on Älä lopeta leikkimistä.

- Leikkiin kuuluvat uteliaisuus, tutkiminen ja kokeileminen ovat edellytyksiä kaikelle kehittymiselle. Ennen kaikkea, leikki tekee arjesta hauskempaa - myös aikuisille! Ilman mielikuvitusta, luovaa hulluttelua, tarinoita, loruja, laulua ja leikkiä maailma olisi liian totinen paikka, Murtonen kommentoi.

Pikku Kakkosen näyttely lähtee liikkeelle Tampereen Rullasta 11.3. Juhlanäyttelyn avajaispäivänä pidetään useimmilla paikkakunnilla satutunti, jossa televisiosta tutun juontajan kanssa luetaan yhdessä kotimaisia tai suomeksi käännettyjä satukirjoja. Satutunnilla myös arvuutellaan, lorutellaan ja lauletaan.

- On hienoa, että saamme Pikku Kakkosen mukaan Suureen lukuseikkailuun. Pikku Kakkonen on unohtumattomien tv-hetkien lisäksi toiminut aina myös lukemisen puolestapuhujana ja vaalinut etenkin ääneen lukemisen perinnettä iltasatutuokioissaan jo vuosikymmeniä, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kertoo.

Suuri lukuseikkailu on Lukukeskuksen ja Lastenkirjainstituutin yhteinen lastenkirjallisuutta ja lukemista juhlistava hanke. Suuri lukuseikkailu jatkuu koko Suomi 100 -juhlavuoden ajan.

Pikku Kakkonen Suuren lukuseikkailun tapahtumakiertueella

TAMPERE - Lastenkulttuurikeskus Rulla 11.3. - 31.3.
Avajaiset la 11.3. klo 11.30-14, Susanna Volanto ja Siina Hirvonen

SIPOO - Lilla Villan 6.4.- 25.4.
Avajaiset to 6.4. klo 10.00, Katti Matikainen

VAASA 5.5. - 29.5.
Avajaiset pe 5.5. klo 10.00, Rami Saarijärvi

HELSINKI - Annantalo, 1.8. - 28.8.
Avajaiset ti 1.8. klo 10.00, Iina Suominen, Tuomo Rannankari ja Jaakko Väisänen

TURKU - Seikkailupuisto, 5.9. - 28.9
Avajaiset ti 5.9. klo 10.00, Susanna Volanto

EURA - Euran kirjaston galleria 4.10. - 25.10.
Avajaiset to 5.10. klo 10.00, Iina Suominen

KEMI 3.11. - 26.11. – Lastenkulttuurikeskus
Avajaiset pe 3.11. klo 10.00, Tuomo Rannankari

KUOPIO - Lastenkulttuurikeskus Lastu, 1.12. - 29.1.2017
Avajaiset pe 1.12. klo 10.00, Jaakko Väisänen

Mediatiedote 10.3.2017

Sotaveteraaniliitolta huomionosoituksia

Suomen Sotaveteraaniliiton hallitus on myöntänyt Suomen Sotaveteraaniliiton pienoislipun Vapaudenristin tunnuksin professori Ohto Manniselle, valtiotieteen tohtori Esko Vuorisjärvelle ja everstiluutnantti Anssi Vuorenmaalle. Sotaveteraanien kultainen ansioristi myönnettiin 61 henkilölle ja Sotaveteraaniliiton ansiomitalin 62 henkilölle.

Sotaveteraanien kultainen ansioristi myönnettiin seuraaville:

Yrjö Ahola, Lappajärvi

Keijo Ala-Tommola, Iitti

Asko Alho, Heinola

Arvo Ali-Rantala, Loimaa

Pia Angerma, Helsinki

Valtteri Erkkilä, Jämsä

Jaakko Estola, Helsinki

Kasper Ginström, Kimito

Jussi Halminen, Kiikoinen

Aatos Hautaniemi, Karijoki

Timo Heikkilä, Iitti

Erkki Hemilä, Pirkkala

Helena Hiltunen, Pori

Veikko Huhtala, Seinäjoki

Vihtori Hyyrönen, Espoo

Solveig Hyöty, Helsingfors

Matti Isomaa, Alavieska

Paavo Jalander, Toholampi

Henrik Johannes Johansson, Lieto

Pentti Jouttijärvi, Virrat

Martti Järvinen, Jämsä

Raimo Järvinen, Orivesi

Erkki Kangaskortet, Ylivieska

Arvo Korkkinen, Lahti

Harry Kuisma, Helsinki

Sirkka Kuuskoski, Vantaa

Kalevi Launiainen, Salo

Matti Lehtinen, Kauhava

Helena Liukko, Kuorevesi

Raimo Manneri, Tuusula

Kaarlo Martikainen, Vantaa

Ola Miettinen, Helsinki

Niilo Mikkonen, Helsinki

Eero Moisio, Kuorevesi

Matti Murtoniemi, Jyväskylä

Sirkka Määttänen, Heinola

Lauri Nurmela, Kauhajoki

Louis Nyyssönen, Lappajärvi

Niilo Ojala, Kauhajoki

Reijo Pajuoja, Kouvola

Marja-Leena Palmumaa, Kouvola

Kaarle Peltola, Lehti

Matti Peltola, Kauhava

Reino Pietikäinen, Miehikkälä

Vilho Pihlajamäki, Kurikka

Matti Rantala, Iitti

Yrjö Räisänen, Riihimäki

Antti Saine, Jämsä

Reino Sania, Tampere

Pauli Sinkkilä, Hollola

Raimo Sulonen, Raisio

Elma Särkinen, Kuorevesi

Esko Takala, Asikkala

Volmar Tammi, Nousiainen

Sylvi Tammisto, Kurikka

Helmi Tähkäpää, Salo

Kai Vahtola, Espoo

Pertti Vanhalukkarla, Salo

Jarmo Vartiainen, Orivesi

Osmo Viikeri, Saarijärvi

Yrjö Yli-Krekola, Kurikka

Sotaveteraanien kultainen ansioristi voidaan myöntää tunnustuksena liiton tarkoitusperien hyväksi tehdystä erittäin merkittävästä ja pitkään jatkuneesta työstä.

Sotaveteraaniliiton ansiomitali myönnettiin seuraaville henkilöille:

Tomi Alajoki, toiminnanjohtaja, Helsinki

Teija Arjavalta, toimistosihteeri, Virrat

Kenneth Gustavsson, fil.dr, docent, Kökar

Karoliina Haaksiluoto, geronomi, Raisio

Mikko Helander, pääjohtaja, Hyvinkää

Jarmo Hietanen, toiminnanjohtaja, Helsinki

Vuokko Hiljanen, perusturvajohtaja, Laukaa

Martti Husa, konttoripäällikkö, Kemi

Claus Högkvist, merkonom, Trangsund

Irmeli Jaakonaho, kanslisti, Viitasaari

Päivi Jokiranta, ylilääkäri, Vaajakoski

Kari Jordan, vuorineuvos, Espoo

Timo Junttila, kontra-amiraali, Helsinki

Erkko Kajander, teollisuusneuvos, Helsinki

Reijo Karhinen, pääjohtaja, Helsinki

Riitta Kela, osastosihteeri, Suomussalmi

Elina Koivuoja, sosiaalityöntekijä, Ylöjärvi

Eeva Korhonen, kanttori, Ylivieska

Hannu Koskinen, everstiluutnantti, Lahti

Urmas Kull, maanviljelijä, Järvamaa

Timo Laaninen, hallintotieteiden maisteri, Helsinki

Karl-Gustav Laurén, teknologie licential, Pargas

Hannu Laurila, liikennöitsijä, Kouvola

Marja Laurila, toimialajohtaja, Jyväskylä

Maija-Liisa Lemettinen, pääkirjoitustoimittaja, Lapua

Maria Lohela, eduskunnan puhemies, Turku

Terttu Lundelin, torikauppias, Uusikaupunki

Pekka Majuri, eversti, Helsinki

Hannu Marttila, rovasti, Kotka

Pirkko Mattila, sosiaali- ja terveysministeri, Muhos

Paula Montin, filosofian maisteri, Turku

Mikko Mäkelä, teknikko, Pori

Matti Mäkinen, kunnanjohtaja, Jyväskylä

Kirsti Narinen, suurlähettiläs, Tallinna

Marjatta Nieminen, toimistosihteeri, Kotka

Jarkko Nordlund, toimitusjohtaja, Helsinki

Pekka Palola, varatuomari, Tampere

Terhi Paukku, kanttori, Kouvola

Juha Pessi, pastori, Nastola

Jari Puiras, majuri, Porvoo

Antti Punkari, ekonomi, Tampere

Mauri Pänkäläinen, lentokapteeni, Tuusula

Leena Rekola-Nieminen, asiamies, Tuusula

Riitta Rikkonen, puheenjohtaja, Turku

Liisa Rosqvist, vanhushuollon johtaja, Pyhtää

Jarmo Ruti, toiminnanjohtaja, Lappeenranta

Ville Rydman, kansanedustaja, Helsinki

Sirpa Salmenaho, kirjanpitäjä, Virrat

Aira Samulin, näyttelijä, Helsinki

Juha Sipilä, pääministeri, Kempele

Kalevi Siren, kapteeni, Kouvola

Kjell Skogberg, kalustopäällikkö, Porvoo

Päivi Sorjonen, yrittäjä, Lohja

Satu Takala, päätoimittaja, Seinäjoki

Eija Tenhunen, kanslisti, Viitasaari

Jari Toivonen, purseri, Salo

Raija Uljas, parturi, Orivesi

Jaana Vesma, palveluohjaaja, Naantali

Raimond Viik, insinööri, Tartu

Ilkka Vuorimaa, yrittäjä, Simo

Ville-Veikko Vuorio, everstiluutnantti, Lohja

Erkki Wördman, toimitusjohtaja, Hyvinkää

Sotaveteraaniliiton ansiomitali voidaan myöntää Sotaveteraanityön päämäärien hyväksi kauan ja ansiokkaasti tai muutoin merkittävästi toimineelle henkilölle, joka ei ole sotaveteraani, sekä sotaveteraanille, joka on sanotuin tavoin toiminut muussa yhteydessä kuin liiton tahi sen jäsen- tai tukiyhteisön antamissa luottamus- tai muissa tehtävissä.

Lisätietoja:
www.sotaveteraanit.fi

Suomen Sotaveteraaniliitto
Toiminnanjohtaja Markku Seppä
puh. 09 6126 2012 tai 0400 921 332
markku.seppa@sotaveteraaniliitto.fi

Viime vuoden loppupuolella tehtyyn asiakaskyselyyn vastanneet olivat erittäin tyytyväisiä kirjastojen henkilökunnalta saamaansa palveluun. Tyytyväisyyttä herätti myös se, että palvelu saadaan asiakkaan haluamalla kielellä. Kirjaston sijainti osoittautui erittäin tärkeäksi tekijäksi asiakkaille. Lisäksi kirjastosta tulee vastaajien mukaan löytyä kiinnostavaa aineistoa ja asiantuntevaa palvelua.

Kirjaston asiakaskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2016 perinteisenä paperikyselynä kirjaston toimipisteissä ja sähköisenä kyselynä internetissä. Kyselyyn vastasi 739 ihmistä. Vastaajista 77 % kertoi asioivansa kirjastossa vähintään kerran kuukaudessa, mikä on valtakunnallisestikin hyvä määrä.

Omatoimikirjasto sai kiitosta

Eniten kehitettävää löytyi verkkokirjastopalveluista ja niiden käytettävyydestä. Lisäksi aineiston sijoittelua ohjaavaa hienojakoista luokkanumerointia pidettiin hankalana. Vastaajat antoivatkin konkreettisia ehdotuksia asian parantamiseksi:

- Opastekartta, josta näkyy mitkä kirjanumerot löytyvät mistäkin. Esim 37.01-38 "yhteiskunta" ja kuva missä tämä sijaitsee.

Kirjaston palveluita piti melko tai erittäin hyvänä noin 90 % vastaajista. Suuria muutostarpeita ei tullut esille. Saaduista 350 kehittämisehdotuksesta valtaosa koski tilojen viihtyisyyttä ja meluisuutta erityisesti pääkirjastossa sekä aukioloaikoja, kokoelmien sisältöä ja sijoittelua.

Aukioloajan lisäystoiveisiin omatoimikirjastoa pidettiin hyvänä ratkaisuna:

- Omatoimikirjasto paras oivallus miesmuistiin. Investoinnin käyttöastetta saadaan nostettua tehokkaasti maksajien käyttöön.

Huoli lähikirjastopalvelujen säilymisestä näkyi myös useissa kommenteissa:

- Sivukirjastojen olemassaolo on todella tärkeää alueen lapsille ja nuorille, myös aikuisille.

Lukutaidon ja lukemisharrastuksen rapautuminen huolettaa

Kirjastojen tapahtumatuotantoa koskevaan kysymysosioon tuli lähes 400 avointa vastausta, joissa selkeästi nousi esiin vastaajien huoli lasten ja nuorten eli tulevaisuuden kirjaston käyttäjien lukutaidon ja lukemisharrastuksen rapautumisesta. Kirjastojen merkitys nuorten lukijoiden innostamisessa kirjallisuuden äärelle esimerkiksi tapahtumatuotannon avulla korostui vastauksissa.

Kyselyn vastaukset otetaan huomioon kun kirjastojen toimintaa kehitetään. Osa voidaan toteuttaa nopeastikin, isompia investointeja vaativat pidemmän ajan kuluessa.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin neljä lahjakorttia, jotka on toimitettu voittajille.

Lisätietoja: Marja Mikola, kirjastotoimen apulaisjohtaja, p. 040 169 4438, marja.mikola(at)vaasa.fi

De som svarade på kundenkäten, som genomfördes i slutet av förra året, var väldigt nöjda med servicen från bibliotekens personal. En annan anledning till nöjdhet var att servicen fås på det språk som kunden önskar. Bibliotekets läge visade sig vara en väldigt viktig faktor för kunderna. Enligt de som svarade på enkäten bör det dessutom finnas intressant material och sakkunnig service på ett bibliotek.

Bibliotekets kundenkät genomfördes i november-december 2016 som traditionell pappersenkät på bibliotekets verksamhetsställen och som elektronisk enkät på internet. På enkäten svarade 739 personer. Av dem som svarade berättade 77 % att de besöker biblioteket åtminstone en gång i månaden, vilket är en bra mängd även på riksnivå.

Det meröppna biblioteket fick beröm

Mest att utveckla fanns i fråga om nätbiblioteksservicen och dess användbarhet. Dessutom ansågs den detaljerade klassnumreringen som styr placeringen av materialet vara besvärlig. De som svarade gav även konkreta förslag på hur saken kan förbättras:

- En guidekarta som visar vilka boknummer som finns var. Exempelvis 37.01-38 ”samhälle” och en bild på var det här finns.

Cirka 90 % av dem som svarade ansåg att bibliotekets service är ganska bra eller väldigt bra. Inga större förändringsbehov kom fram. Av de 350 utvecklingsförslag som inkom gällde största delen trivsel och buller i lokalerna, i synnerhet i huvudbiblioteket, samt öppettider, samlingarnas innehåll och placering.

Det meröppna biblioteket ansågs vara en bra lösning på önskemålen om längre öppettider:

- Det meröppna biblioteket är den bästa idén i mannaminne. Investeringens användningsgrad fås effektivt förhöjd för betalarnas bruk.

Oron över bevarandet av närbiblioteksservicen syntes också i många kommentarer:

- Närbibliotekens existens är väldigt viktig för områdets barn och unga, även för vuxna.

Läsförmågans och läsintressets förfall oroar

Till frågedelen som gällde bibliotekens evenemangsproduktion inkom nästan 400 öppna svar, i vilka det tydligt framgick att de som svarade är oroliga för förfallet av barns och ungdomars, dvs. de framtida biblioteksanvändarnas, läsförmåga och läsintresse. Bibliotekens betydelse i fråga om att inspirera unga läsare för litteratur exempelvis med hjälp av evenemangsproduktion betonades i svaren.

Enkätsvaren beaktas då bibliotekens verksamhet utvecklas. En del kan förverkligas snabbt, de som kräver större investeringar tar längre tid.

Bland dem som svarade på enkäten utlottades fyra presentkort, som har tillställts vinnarna.

Ytterligare uppgifter: Marja Mikola. biträdande biblioteksdirektör, tfn 040 169 4438, marja.mikola(at)vasa.fi

Metsähallituksen hoidossa olevan, Liesjärven kansallispuistoon kuuluvan, Korteniemen perinnetilan vuosi on alkanut voitokkaasti valinnalla vuoden 2017 perinnemaisemaksi. Valitsemalla Vuoden perinnemaiseman Maatiainen ry haluaa kiinnittää huomiota arvokkaisiin suomalaisiin kulttuurimaisemiin sekä edistää niiden säilymistä. Metsähallituksessa ollaan tyytyväisiä saadusta tunnustuksesta: ”Kortenimi on monelle lähes pyhä paikka, jossa vaalitaan maiseman ohella leppoisaa elämänmenoa. Toivottavasti yhä useampi löytää tiensä Korteniemen idylliin ensi kesänä” sanoo asiakaspalvelupäällikkö Tiina Hakkarainen Metsähallituksesta.

Valinnan perusteena ovat Liesjärven kansallispuistoon kuuluvan Korteniemen perinnetilan merkittävät kulttuurihistorialliset ja maisema-arvot sekä tilan aktiivinen toiminta. Korteniemi on ainoa Etelä-Suomessa sijaitseva entinen metsänvartijatila, jossa pihapiiri rakennuksineen ja viljelyksineen on säilynyt lähes muuttumattomana yli sata vuotta. Tammelan järviylängöllä Kanta-Hämeessä sijaitsevaa Korteniemen tilaa on asuttu jo 1700-luvun lopulta lähtien ja se on yhä Metsähallituksen ylläpitämä elävä ja toimiva perinnetila, jossa kuka tahansa voi tutustua 1910-luvun pientilan elämänmenoon sekä osallistua tilan töihin. ”Meillä saa koskea ja kokeilla, Kortenimi ei ole mikään museo” sanoo Tiina Hakkarainen.

Paitsi, että Korteniemellä pääsee hetkeksi irti nykyarjen oravanpyörästä, perinnetilan tarkoituksena on kulttuurimaiseman, vanhan rakennuskannan ja kulttuurista riippuvaisten lajien suojelu sekä perinnetiedon ylläpitäminen. Rakennuksia ympäröiviä pieniä peltoja sekä kasvimaata viljellään perinteisin menetelmin ja työvälinein. Korteniemessä ylläpidetään myös vanhoja arvokkaita kasvikantoja ja -lajikkeita, kuten Aunuksen ruista ja kahdeksaa eri perunalajiketta. Kesäisin tilalla pääsee seurailemaan alkuperäisrotuisten suomenlampaiden, kyytöjen ja suomenhevosten elämää. Laidunnuksesta ja niitosta ovat Korteniemessä hyötyneet erityisesti ketoneilikka ja ketonoidanlukko, jotka ovat maassamme voimakkaasti taantuneet.

Korteniemen perinnetilaa hoitavat eläinten lisäksi monet kaksijalkaiset vapaaehtoiset ja kesän aikana pidetään useita talkoita. Tulevia tapahtumia Korteniemessä:

20.5. Leivontapäivä, leivotaan ruisleipää Aunus-rukiin jauhoista

17.6. Perinnepäivä

8.7. Heinäpäivä

19.7. Lasten perinnepäivä

26.8. Suomen luonnon päivä, rukiin riihipuinti

10.9. Kulttuuriympäristöpäivä

14.12. Joulurauha

Lisätietoja:

http://www.luontoon.fi/korteniemi

Puistomestari Annamari Ilola, Metsähallitus: annamari.ilola@metsa.fi, puh. 040 866 7101

Perinnemaisemavastaava Leena Saario, Maatiainen ry: leena.saario@hotmail.com, puh. 041 5457 387

Asiakaspalvelupäällikkö Tiina Hakkarainen, Metsähallitus: tiina.hakkarainen@metsa.fi

Liitteenä kuva: Korteniemi/ Metsähallitus

Suomen Sotaveteraaniliitto ry

Mediatiedote 10.3.2017

Sotaveteraaniviikko alkaa

Kaikille veteraaneille samat kotipalvelut

Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton keskeisimpänä tavoitteena on saada valmisteluun lakiesitys, jolla kaikille sotien 1939-1945 tunnuksen omaaville veteraaneille toteutetaan vuoden 2019 alusta samanlaiset kotipalvelut kuin mitä sotainvalideille sotilasvammalain nojalla jo nyt korvataan.

Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkisen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kaikille sodan käyneille tarjotaan samat yhteiskunnan kotipalvelut. Valtio käski miehet sotaan. Valtion pitää hoitaa tämäkin elämänvaihe.

Valtakunnallista Sotaveteraaniviikkoa vietetään 51. kerran 11.—19. maaliskuuta. Nimikollaan sotaveteraanit palauttavat mieleen talvisodan merkityksen sekä kertovat ajankohtaisista tavoitteistaan. Viikko on vuodesta 1967 ajoitettu talvisodan päättymispäivän mukaan.

Viikon valtakunnallinen avausjuhla on Eurassa lauantaina 11. maaliskuuta. Juhlapuheen pitää valtiovarainministeri Petteri Orpo. Juhla on samalla Euran Sotaveteraanien 50-vuotisjuhla.

Viikon päätösjuhlaa vietetään Hartolassa sunnuntaina 19. maaliskuuta. Juhlapuheen pitää puolustusministeri Jussi Niinistö. Juhla on samalla Hartolan Sotaveteraanien 50-vuotisjuhla ja sen naisjaoston 45-vuotisjuhla.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon puhe saatavissa Sotaveteraaniliiton internet-sivuilta 11.3.2017

http://sotaveteraanit.fi/

Lisätietoja:

Suomen Sotaveteraaniliitto
Toiminnanjohtaja Markku Seppä
puh. 09 6126 2012 tai 0400 921 332
markku.seppa@sotaveteraaniliitto.fi

Euran Sotaveteraanit
Puheenjohtaja Seppo Juhola
Puh. 050 360 4910
seppo.juhola@windowslive.com

Seitsemän veljestä -esityksen lehdistötilaisuus pidetään Logomo-teatterissa (Köydenpunojankatu 14, 20100 Turku) torstaina 16.3. klo 13.15

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä palaa Turun Kaupunginteatterin lavalle Lauri Maijalan uutena ohjauksena. Viimeksi Jukolan veljekset seikkailivat Turun Kaupunginteatterissa 1970-luvulla, jolloin Kalle Holmbergin ohjaama legendaarinen esitys rikkoi katsojaennätykset.

Seitsemän veljestä saa ensi-iltansa 3.11.2017 ja veljeksinä nähdään Markus Järvenpää, Paavo Kinnunen, Eero Milonoff, Joel Mäkinen, Olli Rahkonen, Jonas Saari ja Joonas Saartamo. Näyttelijät Ulla Koivuranta ja Petri Rajala esittävät näytelmän kaikki muut roolit.

Lehdistötilaisuudessa ohjaaja Lauri Maijala paljastaa vihdoin, kuka näyttelijöistä tulkitsee kunkin veljeksen roolin.

Kuvaus- ja haastattelumahdollisuuden lisäksi tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Paikalla kaikki näyttelijät ja ohjaaja.

Ilmoittauduthan tilaisuuteen keskiviikkoon 15.3. mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.roos@turku.fi

Lämpimästi tervetuloa!

Jyväskylän Paviljonki täyttyy tänä viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin rakentamisen, remontoinnin, sisustamisen ja pihanlaiton ajankohtaisuuksista Jyväskylän Rakennusmessujen merkeissä. Paikalla on noin 250 näytteilleasettajaa, joista monet ovat keskisuomalaisia yrityksiä. Messuja tähdittävät muun muassa sisustussuunnittelija Heli Mäkiranta, puutarhakirjailija Sonja Lumme, huippusuosittu Arin ja Kirsin Kotirempat sekä messuisäntä Jethro Rostedt. Messut ovat lähteneet vilkkaasti käyntiin ja Lutakkoon odotetaan viikonloppuna runsaasti kävijöitä. Vinkkaamme autoilijoita jättämään kulkupelinsä parkkiin keskustaan ja reippailemaan muutaman minuutin matkan Paviljonkiin. Esimerkiksi matkakeskuksen parkkitalosta pääset messuille helposti matkakeskuksen kävelysillan kautta.

Median edustajat ovat tervetulleita messuille!

Median edustajat voivat akkreditoitua tapahtumaan veloituksetta akkreditoitumislomakkeella. Akkreditoituneet saavat lounaslipun sekä veloituksettoman pysäköintiluvan P3-alueelle. Mediahuone (K100 Klubi) löytyy Lutakonaukion aulasta, Kongressisisäänkäynnin vierestä. Mediahuoneessa on jaossa sekä messujärjestäjän että näytteilleasettajien tiedotteita. Käytettävissä on myös tietokone internet-yhteydellä sekä printteri. Tilassa on tarjolla kahvia ja teetä.

 Akkreditoidu: http://www.jklrakennusmessut.fi/media/akkreditoituminen/

Messut avoinna

pe 10.3. klo 10–17
la 11.3. klo 10–17
su 12.3. klo 10–17

Lisätiedot

Myyntijohtaja Jyri Siekkinen, Jyväskylän Messut Oy

p. 014 334 0029, 050 522 9911, jyri.siekkinen@jklmessut.fi

Lisää tapahtumasta: www.jklrakennusmessut.fi

Koko ohjelma: www.jklrakennusmessut.fi/ohjelmat/

Logot ja kuvat: www.jklrakennusmessut.fi/media/

Lippukauppa: www.paviljonki-klubi.fi/paviljonkiklubi/?page=ticket&evid=184

I miniatyrutställningsserien Glimtar ur samlingen i Österbottens museum läggs tyngdpunkten på Finlands självständighets 100-åriga historia. Utställningarna som växlar från månad till månad består av föremål, konstverk och fotografier från museets samlingar. I mars är temat 30-talet.

Då visas Arabias dockservis från år 1938 som innehåller kärl med målade bilder av Snövit, dvärgarna och skogsdjur. Servisen har donerats till museet av Leila Pietilä-Meriläinen. Därtill visas också Martti Ranttilas oljemålning Kulleronpoimija från år 1936.

Ytterligare uppgifter: möbelkonservator Sari Nordlund, Vasa stads museer, tfn 040 166 2084, sari.nordlund(at)vasa.