Posti julkaisee FINLANDIA 2017:n avajaispäivänä 24.5. Agathon Fabergé -postimerkkivihon. Sen painosmäärä on 6 000 kappaletta.

Lähes 30 vuotta sitten FINLANDIA 88 -näyttelyn pääsylippuna käytettiin Postin julkaisemaa postimerkkivihkoa, jonka käyttämättä jäänyt erä on nyt uuden julkaisun pohjana. Vihossa esitellään eräs Suomen filatelian kuuluisimmista keräilijöistä, Agathon Fabergé (1876-1951). Hän oli venäläissyntyinen kultaseppä ja filatelisti. Hänen isänsä Peter Carl Fabergé tunnetaan Fabergén pääsiäismunista.

Vihko ilmestyy 24.5. ja sen myyntihinta on 30 euroa. Myynnillä tuetaan FINLANDIA 2017 -näyttelyä. Lisäpainetun Fabergé-vihon maksuarvo on kotimaan alle 50 g painoisen lähetyksen maksuarvo 1,30 euroa. Fabergé-vihko kuuluu Postin viralliseen vuosiohjelmaan, mutta se ei sisälly kestotilaukseen eikä vuosilajitelmaan.

Lisäpainatus toteutettiin kahdella värillä. Vanha markka-arvoinen arvomerkintä mitätöitiin ja kotimaan uusi maksuarvo eli Suomen kartta tehtiin hologrammifoliolla. Lisäksi vihkoarkin reunaan painettiin FINLANDIA 2017:n logo sinisellä foliolla. Lisäpainatus on tehty yksitellen vihko kerrallaan.

Vihot myydään pakattuna opaalikuoreen, jossa on rei'ittämällä tehty juokseva numerointi. Pakkaukseen sisältyy Agathon Fabergé -postikortti, joka kuuluu FINLANDIA 2017 -postikorttisarjaan numerolla 42. Tuotteen valmistelusta on vastannut FINLANDIA 2017 yhteistyössä Postin ammattilaisten kanssa.

Uuden Fabergé-vihon ennakkomyynti alkaa 1.3. Postin verkkokaupassa. Ennakkomyynnissä myydään 2 000 vihkoa. Toimitukset alkavat 23.5.

Loput 4 000 kappaletta myydään Tampereella Euroopan suurimmassa postimerkkinäyttelyssä FINLANDIA 2017 24.-28.5. Fabergé-vihkoon ei liity ensipäiväkuorta eikä -leimaa, sen sijaan FINLANDIA 2017 -erikoisleima on käytössä Tampere-talolla näyttelyn jokaisena päivänä.

Lisätietoja:

Posti Oy, Design Manager Tommi Kantola, puh. 020 451 5531, tommi.kantola@posti.com

Kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön:
http://digilibrary.posti.com/l/k-Mf9fW7P67j

Tutustu Postin verkkokaupassa kaikkiin myynnissä oleviin postimerkkeihin:
www.posti.fi/ostoksille.

Seuraavaksi Tuusulan 100 vuotta – taidetta ja tarinoita -luentosarjassa kuullaan meteorologi Seija Paasosen luento torstaina 16.3. klo 18.30. Hän kertoo tutkimuksestaan, jossa hän on perehtynyt monien taiteilijoiden kuvaamiin sääilmiöihin. Tämän kerran taideosuudessa kuullaan klassista musiikkia, jota esittää viulisti Elina Soinne ja pianisti Paavo Maijala.

Kesäiset poutapilvet sinisellä taivaalla tai ukkospilvet, auringonlaskut sekä yöttömän yön tunnelmat ovat saaneet monia eri muotoja taiteilijoiden tulkinnoissa. Meteorologi Seija Paasonen on tutkinut erilaisia säätiloja kuvataiteessa. Luennolla kuullaan muun muassa miksi, missä ja miten hän teoksia tutki? Mitä hän löysi maalauksista? Ja millaisia säähavaintoja hän teki Tuusulanjärven taiteilijoiden Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin maalauksista?

Taideosuudessa tuusulalainen viulisti Elina Soinne ja keravalainen pianisti Paavo Maijala esittävät Heino Kasken ja Jean Sibeliuksen musiikkia. Molemmat toimivat myös Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston opettajina.

”Tuusulan 100 vuotta – taidetta ja tarinoita” -juhlavuoden luennoille on vapaa pääsy. Luennot järjestetään Hyökkälän koulun auditoriossa, joka sijaitsee osoitteessa Kirkkotie 11, Tuusula. Järjestäjänä on Tuusula-Seura yhteistyössä Tuusulan museon ja kulttuurin kanssa. Seuraavalla luennolla 27.4. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän (KUVES) toimitusjohtaja Mauri Pekkarinen ja ympäristöasiantuntija Jaana Hietala kertovat, mitä kuuluu Tuusulanjärvelle.

”Tuusulan 100 vuotta – taidetta ja tarinoita” -juhlavuoden luentosarja
Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin
to 16.3. klo 18.30
Meteorologi Seija Paasonen
Taideohjelman teemana klassinen musiikki

Lisätietoja
Tuusulan museo, Jaana Koskenranta p. 040 314 3460
Tuusula-Seura, Satu Säilä p. 050 561 1612

Kirjan Oulun julkistamistilaisuus torstaina 2.3.2017 klo 14-15 Oulun Terapeuttitalolla (Mäkelininkatu 43, 3 krs.). Tervetuloa! 

”Eihän kukaan voi olla ylpeä siitä, että on saanut anteeksi jotain tekemäänsä pahaa.” – Jussi Jalonen

”Useimmat ihmiset ovat vaativimpia vain itseään kohtaan, että eivät he ole ansainneet armahdusta.” – Juhani Laakso

Armo voi olla arkista tai juhlallista, maallista tai hengellistä, mutta aina se tarkoittaa ansioista riippumatonta lahjaa. Taru Hallikainen on koonnut teokseensa Armon kintereillä erilaisista taustoista tulevien ihmisten vastauksia siihen, miten he tuon lyhyen sanan käsittävät. Uskonnollinen armon käsite on vain yksi osa kirjan kokonaisuutta, laajempiin teologisiin linjauksiin ei näissä puheenvuoroissa mennä.

Armahduksen voi saada loputtomista veloista, pitkästä vankeustuomiosta tai muulla tavoin armottomuuden leimaamasta elämästä. Silloin sana sisältää hyvin konkreettisen merkityksen. Joskus armoa anotaan kuvainnollisemmin, pienen helpotuksen kaipauksena, joskus todellisen hädän hetkellä.

Sekä armottomuutta että armoa voi kohdata mitä erilaisimmissa, joskus yllättävissäkin yhteyksissä. Armahdusta pyydetään siltä, jolla on valta anojan ylitse, mutta monia tämän kirjan tarinoita yhdistää merkittävällä tavalla myös armollisuus omaa itseä kohtaan.

Armon kintereillä tarkastelee armoa erilaisten ihmisten ja maailmankatsomusten kautta. Omista armonkokemuksistaan ja -näkemyksistään kertovien yli 30 henkilön joukossa ovat mm. toimittaja ja sarjayrittäjä Sanna Kiiski, ex-ammattinyrkkeilijä Jukka ”Käpylän Pyöveli” Järvinen, mentaalivalmentaja Minna Marsh, Radio Suomen juontaja Maria Jyrkäs, liberaali katolinen Giovanni Politi sotahistorioitsija, tutkija Jussi Jalonen ja psykologi, psykoterapeutti Juhani Laakso.

Taru Hallikainen (s. 1977) on filosofian maisteri, tietokirjailija ja valmentaja, joka on valmistumassa kognitiiviseen lyhytterapiaan suuntautuvaksi terapeutiksi. Hallikainen on luennoinut mm. itsemyötätunnosta. Armon kintereillä on hänen kolmas teoksensa. 

Taru Hallikainen

Armon kintereillä

ISBN 978-952-270-320-0

223 s. Arktinen Banaani 2017.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Taru Hallikainen, puh. 050 433 4442, taru.hallikainen@gmail.com

Myynti ja vapaakappaleet: Arktinen Banaani, Harto Pasonen, puh. 050 529 9768, harto.pasonen@sarjakuva.com

Naistenpäivän kunniaksi tieteelliset seurat jalkautuvat yliopistokampuksilta itäiseen Helsinkiin. Itäkeskuksessa sijaitsevaan Iiris-keskukseen kutsutaan kaikkia tieteestä ja tietokirjallisuudesta kiinnostuneita tutustumaan tieteeseen harrastuksena, tietokirjoihin ja ajankohtaisiin tutkimuskysymyksiin. Tilaisuuden ohjelman on koonnut Tieteellisten seurain valtuuskunta ja sen kirjakauppa Tiedekirja.

Iltapäivällä Iiris-keskuksen Braille-salissa on ohjelmaa, jossa käsitellään, millaisin tavoin ihmiset ovat pyrkineet terveyteen, ja miten käsitykset terveydestä ovat kietoutuneet kysymyksiin tiedosta, vallasta, politiikasta ja moraalista. Lisäksi pohditaan, miten raamatun tulkinnoilla on perusteltu rasismia tai sen vastavoimia. Lopuksi keskustellaan mm. siitä, miltä nykysuomalainen arki näyttää nuoren somalialaisen, Najma Yusufin, kameran linssin läpi.

Yleisöllä on tilaisuus tutustua tiede- ja tietokirjoihin ja tehdä ostoksia Tiedekirjan myyntipisteessä Iiris-keskuksen aulassa. Tasatunnein klo 12.00 alkaen järjestetään tutustumiskäyntejä myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisuvarastoon, jossa on seurojen julkaisemaa kirjallisuutta 1800-luvulta alkaen.

Tiedetapahtuman yhteydessä voi tutustua myös Näkövammaisten museoon ja Näkövammaisten liiton Iiris-keskuksessa tarjoamiin palveluihin. Sisääntuloaulassa on myös Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry:n myyntipiste, josta voi ostaa käsityötuotteita, kuten rottinkikoreja, mehiläisvahakynttilöitä, koruja ja keraamisia astioita sekä leivonnaisia. Iiris-keskuksessa on myös Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n Annansilmät -myymälä, joka on auki klo 17 asti.

Myyntipisteet ovat avoinna klo 11-18. Tutustumiskierrokset julkaisuvarastoon lähtevät Tiedekirjan myyntipisteiltä tasatunnein, ensimmäinen klo 12 ja viimeinen klo 17.

Iiris-keskuksen osoite on Marjaniementie 74, 00930 Helsinki. 

Braille-salin ohjelma

15.00-15.15 Johanna Lilja (Tieteellisten seurain valtuuskunta): Tervetuloa harrastamaan tiedettä

15.15-15.45 Kalle Kananoja kertoo kirjastaan Kiistellyt tiet terveyteen (julkaisija: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

15.45-16.15 Minna Heimola kertoo kirjastaan Raamattu ja rasismi (julkaisija: Suomen Eksegeettinen Seura)

16.15-16.45 Toisin silmin - näkökulmia nykysuomalaiseen arkeen Najma Yusufin valokuvaamana ja kertomana. Aiheesta keskustelevat Najma Yusuf ja Helena Oikarinen-Jabai.  (julkaisija: Siirtolaisuusinstituutti)

17.00 Braille-salissa alkaa Näkövammaisteatterin harjoitukset, joita yleisö voi jäädä seuraamaan. 

Lisätietoja: Julkaisupäällikkö Johanna Lilja, johanna.lilja@tsv.fi, P. 044 730 5737

Linnanvirta valtaa Kajaanin rauniolinnan ja jokipuiston jo kolmatta kertaa. Elokuisessa ilmaistapahtumassa kohtaavat taas nykykulttuuri, historia ja luonto kolmen päivän ajan.

Linnanvirta juhlii Suomi 100 -vuotta 18.-20.8.2017. Puistojuhla palaa ensimmäisen vuoden rytmiinsä ja virittelee juhlan jo perjantaina illalla. Iltabileissä rauniolinnan kupeessa tanssitaan muun muassa konemusiikin tahdissa.

"Luvassa on koko perheen konemusalinna sekä muita kiehtovia kokemuksia. Populaarikulttuuri, taide ja luonto kohtaavat rauniolinnan saaressa ja koko Linnanvirran ympäristössä", tapahtumatuottaja Veikko Leinonen Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.

"Linnanvirtaan tuodaan tänä vuonna myös terveisiä kaupunkilaisille rakkaista luontokohteista. Esillä ovat mm. Hossan kansallispuisto, suojelukohteeksi juuri muuttunut Ärjänsaari sekä muita hienoja Kainuun ja Koillismaan retkikohteita."

Linnanvirta on saanut virallisen Suomi 100 -juhlatapahtuman statuksen.

"Vuoden teema Yhdessä toteutuu meillä täydellisesti jo valmisteluissa", Leinonen riemuitsee ja ennustaa, että myös itse tapahtuman esiintyjiksi ja järjestelytalkoisiin tulee mukaan jälleen satoja ihmisiä.

Leinonen koordinoi kolmatta vuotta tapahtumaa, ja rivistössä on jo laaja tekijäjoukko. Ensimmäisessä  suunnittelukokouksessa helmikuussa oli paikalla 30 intoa ja tarmoa pursuavaa aktiivia.  

Puolustusvoimien konserttikiertue tekee paluun

Vuonna 2015 puistojuhla järjestettiin samana viikonloppuna Miljazzin kanssa. Entinen MILJazz tunnetaan tulevana kesänä Puolustusvoimien Suomi100 -kesäkiertueen nimellä. Siihen kuuluu tapahtumia eri puolella Suomea, ja niissä esitellään paikallisten joukko-osastojen kalustoa ja toimintaa.

Linnanvirrassa Puolustusvoimat näkyy ja kuuluu koko perheen ulkoilmakonserttina jokipuistossa lauantaina.

Tapahtumaviikonlopun vastuulliset järjestäjät ovat Metsähallituksen Luontopalvelut, Kajaanin kaupunki sekä Kainuun Prikaati.

Ideoita ja tekijöitä otetaan avosylin vastaan

Mukaan suunnitteluun mahtuu edelleen.

"Yhteyttä voi ottaa minuun, vaikka sähköpostilla. Ja seuraavaan suunnittelukokoukseen ovat tervetulleita kaikki, joilla on ideoita Linnanvirran suhteen", Veikko Leinonen kannustaa.

Seuraava suunnittelukokous järjestetään perjantaina 17.3. klo 13-15 Metsähallituksen Kajaanin toimistolla (Satamakatu 3 87100 Kajaani).

Ensimmäinen Linnanvirta-tapahtuma syntyi osana Linna Kajaanin kaupungissa -hanketta, ja Kajaanin rauniolinnan alueen kehittämistyö jatkuu yhä. Myös yritystoiminta on aktivoitunut alueella, ja tulevana kesänä Linnanvirran jokipuistoon on tulossa konttikahvila.

Metsähallituksen Luontopalvelut ja Kajaanin kaupunki ovat myös aloittamassa uutta hanketoimintaa alueen kehittämiseksi.

Lisätietoja: Tapahtumatuottaja Veikko Leinonen, Metsähallitus, Luontopalvelut puh. 0406737481

veikko.leinonen@metsa.fi.

Kuvatekstit:

1. Rauniolinnan yli kulkeva silta liidutettiin vuonna 2016 vesisateessa. (Metsähallitus/Sini Salmirinne)

2. Routa-ryhmän esitys P*lluralli avasi ensimmäisen Linnanvirran elokuussa 2015. Yleisössä oli mm. Suomi 100 -pääsihteeri. (Metsähallitus/Aku Ahlholm)

3. Minisirkus viihdytti rauniolinnan katsomossa harvinaisen lämpimänä elokuun iltana vuonna 2015. (Metsähallitus/ Aku Ahlholm)

Monitaituri Tommi Liimatta kertoo kirjoistaan Lappeenrannan pääkirjastossa

Kirjailija-biisintekijä-sarjakuvapiirtäjä Tommi Liimatta puhuu kirjallisesta työstään ja teoksistaan Lappeenrannan pääkirjaston lainaushallissa keskiviikkona 8.3. klo 18–19.

Liimatta on monipuolinen tekstinikkari, joka on tullut tunnetuksi Absoluuttinen Nollapiste -yhtyeen laulajana, sanoittajana ja säveltäjänä. Muusikon uran lisäksi Liimatta on myös kirjailija, sarjakuvapiirtäjä ja kuvataiteilija.

Uusimpia kirjoja Liimatalta ovat mm. romaani Rautanaula, Sami Yaffan elämäkerta sekä 1980-luvun Pietarsaareen sijoittuvat Jeppis 1 & 2.

Ystävällisin terveisin,
Minna Suikka
Erikoiskirjastonhoitaja (vs.)
Lappeenrannan maakuntakirjasto
05 616 2341
neuvonta.kirjasto@lappeenranta.fi

Taiteen edistämiskeskus tukee kirjoittajakoulutusta, kirjallisuustapahtumia ja nykytaiteen verkkojulkaisua 115 000 eurolla. Kirjallisuustoimikunta jakoi kirjailijoille, kääntäjille ja taidejournalisteille kohdeapurahoja 185 000 euroa.

Taike tukee 14 kirjallisuustapahtumaa yhteensä noin 40 000 eurolla. Suurimman summan saivat scifi- ja fantasiakirjallisuuden Worldcon 75 -tapahtuma Helsingissä ja kuopiolainen Kirjakantti. Myös Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali sekä Tukholmassa järjestettävät ruotsinsuomalaiset kirja- ja kulttuurimessut saavat avustusta. Taiken tukemia kirjallisuustapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea, kuten Hailuodossa, Kiteellä, Lapinlahdella, Naantalissa, Raaseporissa, Sysmässä ja Vaasassa.

Nuoren Voiman Liitto saa kirjoittajakoulutukseen 30 000 euroa ja Ahlmanin koulun Säätiö 25 000 euroa. Kirjoittajia koulutetaan Taiken tuella myös Turussa, Oulussa ja Rovaniemellä.

EDIT ry:n nykytaiteeseen ja taidejournalismiin keskittyvä verkkojulkaisu saa Taikelta 5 000 euroa. Kaikkiaan 24 yhteisölle jaettiin 115 000 euroa. Hakijoita oli 51.

Kohdeapuraha 40 kirjailijalle

Kirjallisuustoimikunta jakoi kohdeapurahoja kaunokirjalliseen työskentelyyn sekä kaunokirjallisuuden suomentamiseen. Apurahan sai 40 kirjailijaa ja viisi suomentajaa. Hakijoita oli 226.

Kirjallisuustoimikunta myönsi taidejournalismin kohdeapurahan kolmelle hakijalle. Apurahaa haki 12 taidejournalistia tai -kriitikkoa.

Valtion kirjallisuustoimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimistä. Se päättää kirjallisuuden ja taidejournalismin apurahoista. Taike kuulee kirjallisuustoimikuntaa yhteisöavustusten osalta.

Kirjallisuuden erityisavustukset, yhteensä 110 000 euroa:

Ahlmanin koulun Säätiö, Pirkanmaa, 25 000 €
Oriveden Opiston kirjoittajakoulutukseen

Elävän Kirjallisuuden Yhdistys - ELKI ry, Tampere, 2 000 €
Elävän Kirjallisuuden Festivaalin järjestämiseen

Finlands svenska litteraturföreningar rf, Helsingfors, 1 500 €
För ett skrivarseminarium

Helsingin Kirjallisuusfestivaali ry, Helsinki, 4 000 €
Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalin järjestämiseen

Huutomerkki ry, Oulu, 2 000 €
Kirjoittajakoulutusten järjestämiseen

Is This Art! Oy, Hailuoto, 2 000 €
Bättre Folk -festivaalin järjestämiseen

Keski-Karjalan kirjoittajayhdistys Martva ry, Kitee, 1 500 €
Maruknat-tapahtuman kustannuksiin

Kirjoittajayhdistys Kapustarinta ry, Turku, 1 500 €
Tekstibaari-projektiin

Kääntäjien ammattiosasto (KAOS) ry, Helsinki, 2 000 €
Kirjamessuohjelmien kuluihin

Lapin Kirjallisuusseura ry, Rovaniemi, 4 000 €
Kirjoittajakurssin järjestämiseen

Maa ja ilma ry, Helsinki, 5 000 €
Worldcon 75 -tapahtuman kuluihin

Matti Pulkkisen muistoseura ry, Lapinlahti, 2 000 €
Kirjallisuustapahtuman järjestämiseen Lapinlahdella

Mirkka Rekola -seura ry, Helsinki, 1 500 €
Lukupiirin ja runotapahtuman järjestämiseen Tampereella

Naantalin Kirjahyrrä ry, Naantali, 2 000 €
Lastenkirjallisuusfestivaalin järjestämiseen

Nuoren Voiman Liitto ry, Helsinki, 30 000 €
Kirjoittajakoulutukseen

Oulun Kirjailijaseura ry, Oulu, 3 000 €
Lesung-ääneenluenta-tilaisuuksien järjestämiseen

Runoviikko ry, Turku, 3 000 €
Runoviikko-tapahtuman järjestämiseen

Ruotsinsuomalaisen kulttuurin ystävät - Sverigefinska kulturens vänner, Ruotsi, 4 000 €
Ruotsinsuomalaisten kirja- ja kulttuurimessujen järjestämiseen Tukholmassa (Suomi 100 vuotta)

Snellman-Instituutti ry, Kuopio, 5 000 €
Kirjakantti-tapahtuman järjestämiseen

Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry, Turku, 1 500 €
Kirjoituskurssien järjestämiseen

Svenska Österbottens litteraturförening rf, Vasa, 3 000 €
För poesifestivalen Try Poetry

Sysmän Kirjakyläyhdistys ry, Sysmä, 2 500 €
Sysmän Kirjojen Yö -tapahtuman järjestämiseen

Västnyländska kultursamfundet r.f, Raseborg, 2 000 €
För litteraturfestivalen Barnens och de ungas bokKalas

Taidejournalismin erityisavustus:

EDIT ry, Helsinki, 5 000 €
Kutsuvieras- ja työhuonevierailuprojekteihin

Kirjallisuuden kohdeapurahat, yhteensä 175 000 euroa:

Ahava Selja, Porvoo, 4 000 €
Romaanin viimeistelyyn

Aho Elisabet, Vantaa, 3 000 €
Varhaisnuorten historiallisen romaanin kirjoittamiseen

Backlén Marianne, Helsingfors, 3 000 €
För arbete med roman

Björk Marja, Helsinki, 5 000 €
Romaanin kirjoittamiseen

Brygger Mikael, Helsinki, 5 000 €
Runosarjan viimeistelyyn

Delikouras Aleksi, Helsinki, 3 000 €
Nuortenkirjan kirjoittamiseen

Forss Henri, Helsinki, 4 000 €
För att skriva klart en roman

Hietala Nelli, Hämeenlinna, 3 000 €
Romaanin kirjoittamiseen

Hukkila Kari, Helsinki, 3 000 €
Romaanin kirjoittamiseen

Kaaja Anu, Turku, 3 000 €
Romaanin kirjoittamiseen

Kangas Helinä, Espoo, 5 000 €
Italiankielisen kaunokirjallisuuden suomentamiseen

Kangaskoski Matti, Helsinki, 4 000 €
Romaanin kirjoittamiseen

Karlström Sanna, Helsinki, 5 000 €
Runokokoelman kirjoittamiseen

Kaskela Markku, Helsinki, 4 000 €
Kaunokirjalliseen työhön

Kaukonen Katja, Tampere, 4 000 €
Kaunokirjalliseen työhön

Kivekäs Ansu, Vantaa, 3 000 €
Lastenromaanin kirjoittamiseen

Kokko Karri, Helsinki, 5 000 €
Runoteoksen viimeistelyyn

Kuisma Hanna-Riikka, Pori, 5 000 €
Romaanin kirjoittamiseen

Kummu Essi, Oulu, 5 000 €
Puhelias Elias ja häätanssit -teoksen kirjoittamiseen

Kuusi Janne, Helsinki, 4 000 €
Romaanin kirjoitustyöhön

Kuutti Maria, Kangasniemi, 2 000 €
Lastenkirjan kirjoittamiseen

Lappi Arto, Tampere, 4 000 €
Runokokoelman kirjoittamiseen

Levola Kari, Raisio, 4 000 €
Nuortenkirjan kirjoittamiseen

Linna Martti, Hamina, 5 000 €
Nuortenromaanin viimeistelyyn

Lipasti Roope, Lieto, 5 000 €
Lastenromaanin kirjoittamiseen

Mikkonen Minna, Oulu, 2 000 €
Romaanin kirjoittamiseen

Niemi Marjo, Helsinki, 4 000 €
Romaanin kirjoittamiseen

Nyström Taru, Italia, 3 000 €
Romaanin suomentamiseen italian kielestä

Onkeli Kreetta, Helsinki, 4 000 €
Nuorisoromaanin kirjoittamiseen

Paxal Tom, Borgå, 3 000 €
För att skriva en roman

Pitkänen Peikko, Midlothian, 4 000 €
Kaunokirjallisuuden suomentamiseen

Rantakari Kaija, Jyväskylä, 4 000 €
Toisen runokokoelman kirjoittamiseen

Rasi-Koskinen Marisha, Tampere, 5 000 €
Nuortenromaanin kirjoittamiseen

Ritvanen Antti, Helsinki, 2 000 €
Toisen romaanin kirjoittamiseen

Siro Juha, Tampere, 4 000 €
Romaanin kirjoittamiseen

Sumari Anni, Helsinki, 5 000 €
Runokokoelman ja käännösteoksen viimeistelyyn

Sutinen Ville-Juhani, Kokemäki, 4 000 €
Romaanin kirjoittamiseen

Tähtinen Tero, Nokia, 4 000 €
Esseekokoelman kirjoittamiseen

Valtiala Robin, Helsingfors, 5 000 €
Översätta en antologi med katalansk haikudikt

Vanhatalo Pauliina, Raahe, 5 000 €
Romaanin kirjoittamiseen

Vartiainen Jere, Oulu, 4 000 €
Runoteoksen viimeistelyyn

Vartiainen Jyri, Jyväskylä, 2 000 €
Pienoisromaanin kirjoittamiseen

Wickström Mika, Helsinki, 3 000 €
Nuortenromaanin kirjoittamiseen

Välipakka Tuija, Tampere, 5 000 €
Kaunokirjalliseen työskentelyyn

Zub Jura, Helsinki, 3 000 €
Suomenkielisen teoksen kääntämiseen ukrainan kielelle

Taidejournalismin kohdeapurahat, yhteensä 10 000 euroa:

Heinonen Heidi, Kempele, 3 000 €
Kirjallisuuskritiikkien kirjoittamiseen

Huhta Veli-Matti, Helsinki, 3 000 €
Elokuvaesseiden kirjoittamiseen

Hänninen Ville, Helsinki, 4 000 €
Esseekirjaan taiteen merkityksestä ja taiteeseen liittyvistä tunteista

Etelä-Karjalan museossa tullaan osana Suomi 100 -juhlavuotta esittämään vuoden 2017 aikana pienimuotoista museo- ja musiikkiteatteria. Koht’silleen Lallukka – esitys nostaa 1900-luvun alun Viipurista kauppaneuvoksen ystävineen esimerkiksi henkilöistä, jotka omin tavoin ja tahoillaan olivat luomassa perustaa itsenäistyvälle Suomelle, etenkin sen kulttuurielämälle. Esitys yhdistelee totta ja kuviteltua nykyhetkestä 1900 -luvun alun Viipuriin, missä taide-elämässäkin suurella sydämellä luotiin pohjaa tasa-arvoiselle ja itsenäiselle Suomelle.

Museon kummisedät on viiden jo harmaantuneen herran esittäjäryhmä, joka talkoohengessä on tukemassa museon yleisöyhteistyötä. Esikuviensa Juho ja Maria Lallukan tapaan harrastajat panevat itsensä likoon suurella sydämellä.

Pääroolissa kauppaneuvos Lallukkana on Esko Tikanmäki, oikeana kätenään tuomari Tanner (Aarni Metsä). Muita rooleja ovat runoilija J.H. Erkko (Kari Lehtonen) sekä teatterinjohtaja Jalmari Finne Viipurin Maaseututeatterista (Timo Mattila) ja näyttelijä Simo Leiviskä (Ohto Nuottamo).

Näytökset Etelä-Karjalan museon pienoisteatterissa, Kristiinankatu 15 Linnoitus

Liput: museon pääsymaksu + 2€.
Yhteen esitykseen mahtuu 30 – 34 henkilöä ja esityksen kesto on noin 30 minuuttia.

Lisätiedot ja varaukset: riina.nurmio@lappeenranta.fi tai 040 563 1898

Kevään näytökset
29.3.2017 klo 16                                                         
30.3.2017 klo 10                                                         
30.3.2017 klo 16                                                         
31.3.2017 klo 10
1.4.2017 klo 16

29.5.2017 klo 14
29.5.2017 klo 16
30.5.2017 klo 10
30.5.2017 klo 16
31.5.2017 klo 16
1.6.2017 klo 16                                                          

Nordic Ski Hall of Fame -kunniagallerian elävät legendat on julkistettu Tähtien torstaina Lahden torilla

MM-kisoissa Tähtien torstaina 2.3.2017 valittiin Hiihtomuseon Nordic Ski Hall of Fame –kunniagalleriaan seuraavat hiihtourheilun menestyjät:

Hasu Heikki, yhdistetyn hiihtäjä, 21.3.1926-

Kankkonen Veikko, mäkihyppääjä, 5.1.1940-

Kirvesniemi Marja-Liisa, hiihtäjä, 10.9.1955-

Lonkila Paavo, hiihtäjä, 11.1.1923-

Mieto Juha, hiihtäjä, 20.11.1949-

Rantanen Siiri, hiihtäjä, 14.12.1924-

Wideman-Lehtonen Lydia, hiihtäjä, 17.5.1920-

Kunniagalleriaan valittiin ensimmäisellä kerralla erityisesti olympiamenestystä saavuttaneita hiihtourheilijoita.

Kunniagallerian on tarkoitus kunnioittaa ja tuoda esille suomalaisia merkittävän kansainvälisen hiihtourheilu-uran tehneitä edesmenneitä ja pääsääntöisesti 5 vuotta aiemmin uransa jo päättäneitä urheilijoita tai merkittävästi hiihtourheilua kehittäneitä henkilöitä. Kunniagallerian avulla pyritään parantamaan Hiihtomuseon näkyvyyttä ja lisäämään kiinnostusta entisestään. Galleriaan valitaan pohjoismaisten hiihtolajien eli maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn hiihdon edustajia. Lahden kaupungin Liikunta- ja kulttuurilautakunta on päättänyt perustaa kaupunginmuseon toiveesta Hiihtomuseon Nordic Ski Hall of Fame –kunniagallerian. Nimeämisen suoritti Nordic Ski Hall of Fame –valintaraati. Raatiin kuuluu edustajat seuraavista organisaatioista: Hiihtomuseo/Lahden kaupunginmuseo, Suomen Urheilumuseo, Lahden kaupunki ja Suomen Hiihtoliitto.

Lisätietoja:
Tutkija Suvi Kuisma, suvi.kuisma(at)lahti.fi., 050 398 5521
ja Nordic Ski Hall of Fame - nimeämisraadin puheenjohtaja Marko Varjonen, marko.varjonen(at)lh.lahti.fi , 050 3125257. 

HIIHTOMUSEO
Urheilukeskus, Salpausselänkatu 8
15111 Lahti, Puh. 050 398 5523 (asiakaspalvelu)
hiihtomuseo(at)lahti.fi
www.lahdenmuseot.fi 

Tikanojan taidekodissa aukeaa 10.3. näyttely Ihmeiden maa, jossa on esillä Astrid Lindgrenin kirjojen kuvituksista tunnetun Ilon Wiklandin teoksia. Esillä on tunnettuja ja rakastettuja hahmoja, kuten Katto-Kassinen, Marikki sekä Leijonamielen veljekset. Näyttelyyn kuuluu myös vähemmän tunnettuja kuvia. Ihmeiden maa on esillä 21.5. saakka.

Tikanojan taidekodissa esillä olevat teokset ovat Haapsalun Ilonin ihmeiden maa –museon kokoelmasta. Kokoelma koostuu lähes 800 alkuperäisteoksesta, jotka kuvittaja Ilon Wikland lahjoitti synnyinmaansa Viron valtiolle. Kodin teokset saivat Haapsalusta Ihmeiden maa –museosta. Wikland asui lapsuudessaan Haapsalussa, jonka rakennukset ovat toimineet esikuvina useissa taiteilijan kuvituksissa.

Vuonna 1930 Virossa syntynyt Wikland pakeni v. 1944 sotaa Ruotsiin, jossa hän aloitti kuvataiteiden opiskelun ja työskenteli myöhemmin muun muassa eri lehdissä ja kirjapainossa. Vuonna 1953 Wikland tapasi Astrid Lindgrenin, jonka kirja Mio, poikani Mio oli juuri valmistunut. Tästä kirjasta alkoi heidän pitkään jatkunut yhteistyönsä. Wikland on kuvittanut myös monien muiden kirjailijoiden teoksia sekä omaa kirjallista tuotantoaan.

Näyttely sopii niin lapsille kuin aikuisillekin

Tikanojan taidekodissa esillä olevassa Ihmeiden maa -näyttelyssä on esillä kuvitustaidetta, joka kertoo arjesta ja juhlasta, leikistä ja seikkailuista, mutta myös yksinäisyydestä. Ilon Wiklandin kuvituksissa maailmaa katsotaan lapsen silmin – myötäeläen ja rakkaudella.

Lapset ja muut kävijät saavat myös itse seikkailla ihmeiden maassa. Satunurkassa järjestetään satuhetkiä, ja näyttelyssä voi myös kuulla, kuinka Wikland itse kertoo elämästään. Kirjoja lukemalla tai kuuntelemalla kävijät voivat uppoutua ihmeiden maan tunnelmaan. Näyttelyssä voi myös etsiä Sammeli-koiraa, joka esiintyy Wiklandin itse kirjoittamissa ja kuvittamissa kirjoissa.

- Näyttely sopii erinomaisesti esimerkiksi isovanhempien ja lastenlasten yhteiseksi käyntikohteeksi, vinkkaa vt. museotoimenjohtaja Selma Green.

Tapahtumia

Näyttelyssä järjestetään lauantaina 11.3. klo 11 "Museitimmen" (Museotunti), jonka pitää museopedagogi Maarja Aaloe Iloni Imedemaa –museosta (Viro Haapsalu). Museitimmen kestää n. 30 min. ja on tarkoitettu kaiken ikäisille (ikäsuositus 7-vuotiaasta ylöspäin). Aaloe näyttää kuvia ja kertoo Ilonin historiasta. Hän myös kiertää näyttelyn osallistujien kanssa ja näyttää Ilonin teoksia sekä kirjoja. Tilaisuus on ruotsinkielinen ja sisältyy normaalin pääsymaksun hintaan. Lisätiedot: museopedagogi Sini Björkholm, Vaasan kaupungin museot, p. 040 661 8942, sini.bjorkholm(at)vaasa.fi.

Yleisöopastukset ruotsiksi klo 13 ja suomeksi klo 14 sunnuntaina 19.3., 16.4. ja 21.5. Opastukset kuuluvat normaalin pääsymaksun hintaan.

Lasten lauantai pidetään 15.4., jolloin järjestetään Katto Kassisen salapoliisikierros ja satuhetki ruotsiksi klo 13 ja suomeksi klo 14. Ohjelma on maksuton alle 18-vuotiaille.

Lisäksi näyttelyssä järjestetään ohjelmaa päiväkoti- ja kouluryhmille.

Lisätietoja: vt. museotoimenjohtaja Selma Green, Vaasan kaupungin museot, p. 040 687 4694, selma.green(at)vaasa.fi

Kuva: Ilon Wikland, kuvitusta teokseen Pikkuveli ja Katto-Kassinen, 1983.

TIKANOJAN TAIDEKOTI
Hovioikeudenpuistikko 4 Vaasa, p. 040 182 8702, www.tikanojantaidekoti.fi, avoinna: ti–su 10–16

I Tikanojas konsthem öppnas 10.3 utställningen Sagoland som presenterar verk av Ilon Wikland, som är känd för sina illustrationer av Astrid Lindgrens böcker. Kända och älskade figurer visas, såsom Karlsson på taket, Madicken och Bröderna Lejonhjärta. På utställningen visas också mindre kända bilder. Utställningen är öppen till 21.5.

De utställda verken kommer från samlingen i museet Iloni Imedemaa i Hapsal. Samlingen består av nästan 800 originalverk, som illustratören Ilon Wikland donerade till sitt födelseland staten Estland. Verken fick sitt hem i Hapsal i museet Iloni Imedemaa. Wikland bodde i sin barndom i Hapsal, vars byggnader har fungerat som förebilder i flera av konstnärens illustrationer.

Wikland, som föddes år 1930 i Estland, flydde år 1944 undan kriget till Sverige, där hon inledde studier i bildkonst och arbetade senare bl.a. på olika tidningar och ett boktryckeri. År 1953 träffade Wikland Astrid Lindgren, vars bok Mio, min Mio nyligen hade blivit färdig. Den här boken var starten på deras långvariga samarbete. Wikland har också illustrerat flera andra författares verk samt sin egen litterära produktion.

Utställningen lämpar sig såväl för barn som för vuxna

Utställningen Sagoland i Tikanojas konsthem innehåller illustrationskonst, som beskriver vardag och fest, lek och äventyr, men också ensamhet. I Ilon Wiklands illustrationer ser man på världen genom ett barns ögon – med inlevelse och kärlek.

Sagoland bjuder också på äventyr för barn och andra besökare. I sagohörnan ordnas sagostunder och på utställningen kan man också lyssna till Wiklands egen berättelse om sitt liv. Genom att läsa eller lyssna kan besökarna fördjupa sig i sagolandets stämning. På utställningen kan man också söka efter hunden Sammeli, som förekommer i böcker som Wikland själv skrivit och illustrerat.

- Utställningen passar mycket bra som gemensamt besöksobjekt för t.ex. far- eller morföräldrar och barnbarn, tipsar tf museidirektör Selma Green.

Evenemang

I samband med utställningen ordnas lördag 11.3 kl. 11 Museitimmen, som hålls av museipedagog Maarja Aaloe från Iloni Imedemaa-museet (Estland, Hapsal). Museitimmen räcker ca 30 minuter och är avsedd för alla åldrar (åldersrekommendation från 7 år och uppåt). Aaloe visar bilder och berättar om Ilons historia. Hon går också runt i utställningen med deltagarna och visar Ilons verk och böcker. Evenemanget är svenskspråkigt och ingår i den normala inträdesavgiften. Ytterligare uppgifter: museipedagog Sini Björkholm, Vasa stads museer, tfn 040 661 8942, sini.bjorkholm(at)vasa.fi.

Publikguidningar på svenska kl. 13 och på finska kl. 14 söndagarna 19.3, 16.4 och 21.5. Guidningarna ingår i det normala biljettpriset.

Barnens lördag ordnas 15.4 och då blir det Karlsson på takets detektivrunda och sagostund på svenska kl. 13 och på finska kl. 14. Programmet är avgiftsfritt för under 18-åringar.

Dessutom ordnas program kring utställningen för daghems- och skolgrupper.

Ytterligare uppgifter: tf museidirektör Selma Green, Vasa stads museer, tfn 040 687 4694, selma.green(at)vasa.fi

Bild: Ilon Wikland, illustration till boken Lillebror och Karlsson på taket, 1983.

TIKANOJAS KONSTHEM
Hovrättsesplanaden 4 Vasa, tfn 040 182 8702, www.tikanojantaidekoti.fi, öppet: ti–sö 10–16

Median edustajat ovat tervetulleita Tampere-talossa pidettävään Suureen Tasa-arvojuhlaan, joka järjestetään kansainvälisenä naistenpäivänä, Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi.

Aika ja paikka: keskiviikko 8.3.2017 klo 10.00‒11.00, Tampere-talon Iso sali, Yliopistonkatu 55, Tampere

Tilaisuudessa puhuvat

• Pääministeri Juha Sipilä
• Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen
• Tamperelaiset 9.-luokkalaiset Jone Korpi, Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja sekä Azra Göcer, Pohjois-Hervannan koulu

Juhlan päätyttyä pääministeri Juha Sipilä on lehdistön tavattavissa Majakassa, joka sijaitsee Tampere-talon 2. kerroksessa.

Tilaisuudessa Naisjärjestöjen Keskusliitto ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta esittelevät suomalaisten konkreettisia tasa-arvotekoja ja 100 tasa-arvotekoa -hanketta. Juhlassa saa ensi-iltansa Ylen WOW Finland -hanketta varten toteuttama lyhytelokuva 100 vuotta suomalaista tasa-arvoa.

Tampere-talon Isossa salissa juhlaan osallistuu satoja peruskoululaisia ja lukiolaisia Pirkanmaan seudulta. Nettistriimin kautta tilaisuutta seuraa kymmenet tuhannet koululaiset ympäri Suomen. Koululaiset voivat osallistua striimin kautta myös keskusteluun ja esittää kysymyksiä. Keskustelua seuraa Parisa Shaeri Pohjois-Hervannan koulusta. 

Juhlassa on paikalla myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen sekä tasa-arvoasioiden parissa toimivien organisaatioiden ja yritysten edustajia.

Tilaisuuden juontavat toimittaja Salla Paajanen ja videobloggaaja Sita Salminen. Tilaisuuden musiikista vastaa Eeva Kontu yhdeksänhenkisen orkesterin kanssa, mukana mm. Takomo Percussionin rumpalit sekä Tampere Filharmonian jousikvartetti.

Suuren Tasa-arvojuhlan järjestävät valtioneuvoston kanslia ja Suomi 100 -pääsihteeristö, Tampereen kaupunki ja Tampere-talo Oy, WOW Finland ja WOW Global sekä ISOT-hanke.

Juhla striimataan osoitteessa https://m.dtv.fi/tt/tasa-arvo/. Lähetys aktivoituu hieman ennen juhlan alkua. Juhlalähetys on katsottavissa jälkikäteen Tampere-talon YouTube-kanavalla www.youtube.com/user/tamperetalo.

Ilmoittautuminen

Pyydämme mediaa ilmoittautumaan tilaisuuteen sähköpostilla anne.sivula@tampere-talo.fi tiistaihin 7.3. klo 10 mennessä.

Lisätietoja

Pääministerin erityisavustaja (kansainväliset asiat) Anna-Kaisa Heikkinen, p. 040 748 3867, anna-kaisa.heikkinen@vnk.fi

Valtioneuvoston kanslia: projektipäällikkö Marko Ruonala, p. 0295 160 477, marko.ruonala@vnk.fi

Tampere-talo Oy: viestintäpäällikkö Anne Sivula, p. 03 243 4250, anne.sivula@tampere-talo.fi

Tampereen kaupunki: markkinointisuunnittelija Pirkko Laitinen, p. 045 676 4842, pirkko.laitinen@tampere.fi

www.tampere-talo.fi

www.wowfinland.fi

www.wowfinland.fi/fi/isot-hanke/

Mediatiedote 3.3.2017

BILLY ELLIOT MENESTYSMUSIKAALI VALLOITTAA TAMPEREELLA 2018

Musikaali Billy Elliot saadaan vihdoinkin Tampereelle! Yli 11 vuotta esitetty, yli 10 miljoonaa katsojaa viidellä eri mantereella ja 80 eri palkintoa kerännyt musikaali tuotetaan Tampereen Työväen Teatterin Suurelle näyttämölle. Ensi-ilta on syksyllä 2018. Musiikin on säveltänyt Elton John, käsikirjoitus ja laulujen sanat ovat Lee Hallin. Billy Elliotin ohjaa musikaaliohjauksistaan tunnettu, kansainvälinen Samuel Harjanne. Musikaalin konseptiin kuuluvan Billy Elliot –koulun harjoitukset alkavat maaliskuussa. Sunnuntaina käynnistyy musikaalin laulavan miesryhmän haku.

Ihmisiä ympäri maailmaa koskettaneen musikaalin tarina kertoo 11-vuotiaasta Billy Elliotista, joka rakastaa tanssia ja unelmoi balettiurasta. Unelmat eivät käy yksiin hiilikaivoskaupungin arvoja liputtavan perheen kanssa.

“Billy Elliot on yksi 2000-luvun menestyneimmistä ja hienoimmista brittiläisistä musikaaleista. Tarina nuoresta Billysta, jonka veri sykkii tanssille, koskettaa ihmisiä monellakin eri tasolla. Se kertoo meille unelmista, toivosta, mahdollisuuksista - sekä peloista, ennakkoluuloista ja asenteista. Tarinassa minua kiehtoo myös kahden maailman törmääminen.”, kertoo ohjaaja Samuel Harjanne. “Näen tämän musikaalin kunnianosoituksena kaikkia niitä kohtaan, jotka ovat luopuneet omista unelmistaan lastensa tähden tai seuranneet omia vaistojaan vastustuksesta huolimatta. Oma äitini on aina rohkaissut minua ja mahdollistanut pääsyni teatteriammattiin uhraten samalla omia unelmiaan. Olen siitä hänelle ikuisesti kiitollisuuden velassa.” 

BILLY ELLIOT –KOULU ALKAA MAALISKUUSSA

Maaliskuussa alkava Billy Elliot -koulu tarjoaa 16 pirkanmaalaiselle pojalle mahdollisuuden oppia musiikkiteatterin vaatimia taitoja: balettia, steppiä, showta, jazzia, nykytanssia sekä paljon laulamista ja näyttelijäntyötä. Koulutukseen osallistuvat pojat on jo valittu. He löytyivät avoimella haulla, jossa haettiin liikunnallisesti lahjakkaita, musikaalisia poikia toistaiseksi tuntemattomaan musikaaliin vuodelle 2018. Hakutilaisuuteen ilmoittautui yli satapäinen joukko pirkanmaalaisia poikia.

”Ammattitaitoiseen ja monipuoliseen intensiivikoulutukseen pääseminen on ainutlaatuinen mahdollisuus. Billy-koulu antaa suunnattoman paljon työvälineitä mahdollisia ammattiopintoja ajatellen. Pääsemme työryhmän kanssa todistamaan huimaa kehitystä jokaisen pojan musiikkiteatteriosaamisessa. Musiikkiteatteri on nykyään yksi suosituimpia teatterin muotoja ja sen koulutus on Suomessa vielä ihan lasten kengissä - nyt kirjaimellisesti”, toteaa Samuel Harjanne. Billy Elliot –koulun konsepti toteutetaan jokaisen musikaalin tuotannon yhteydessä.  

MIESTEN HAKU KÄYNNISTYY 5.3.

Teatteri aloittaa näyttelevien mieslaulajien avoimen haun sunnuntaina 5.3.2017. Hakemusten perusteella osa hakijoista kutsutaan koe-esiintymiseen 19.3. Ohjaajan toiveena on löytää laulutaitoisia, kaikenikäisiä miehiä.

”Tämä teos vaatii jotain erityistä: Ihan tavallisia kaikenikäisiä miehiä. Kaivosmiehiä, ei nuoria ja notkeita poikia, vaan raavaita miehiä. Jännityksellä odotan minkälainen testosteronipilvi leijuu TTT:n yllä koetilaisuudessa 19. maaliskuuta! Vahvin valintakriteerimme on laulu. Kaikenlainen liikkeellinen varmuus katsotaan vahvaksi eduksi. Rohkaisen jokaista musiikkiteatterista kiinnostunutta miestä ottamaan itseään niskasta kiinni ja lähettämään meille hakemuksen”, kehoittaa Harjanne. 

Musikaalin lippujen myynti alkaa joulukuussa 2017.

Lisätietoja
tiedottaja Sari Andersson, 050 5969 069, sari.andersson@ttt-teatteri.fi
ohjaaja Samuel Harjanne, +358 (0)40 776 7423, samuel@samuelharjanne.com

Ohjaajan kotisivut
Samuel Harjanne www.samuelharjanne.com

Pressikuva
http://www.ttt-teatteri.fi/mediagalleria/billy-elliot-pressikuvat

Till Café Simo i Kuntsi museum för modern konst söks en producent av kafé-, beställnings- och terrasstjänster. I kaféet kan också lunchservering ordnas.

Kuntsi museum för modern konst är ett av Vasa stad ägt konstmuseum, som finns i det renoverade före detta tullpackhuset i Inre hamnen i Vasa. I museet ordnas årligen 3-4 konstutställningar, publikevenemang och privata tillställningar. Museet besöks varje år av ca 10 000 personer.

Café Simo har 40 kundplatser. På somrarna används därtill en uteterrass mot havet med 40 platser – läget är ett av de finaste i Vasa. Kaféet fungerar också som beställningsrestaurang för grupper.

Kuntsi museum för modern konst hyr ut museikaféet och terrassutrymmet till det företag som lämnar det vinnande anbudet. Konkurrensutsättningens resultat avgörs på museinämndens möte i början av april. Avsikten är att avtal ska ingås fr.o.m. 1.5, så att kafé- och terrasstjänsterna fungerar redan inkommande sommar i den grundligt renoverade inre hamnen.

Anbudsförfrågan finns på Tarjouspalvelu www.tarjouspalvelu.fi under Vasa stad (direkt länk https://tarjouspalvelu.fi/vaasa/?id=88141).

Ytterligare uppgifter ger:
Selma Green, tf museidirektör, Vasa stads museer, selma.green(at)vasa.fi, tfn 040 687 4694
Anna Salmela, upphandlingsplanerare, Vasa stad, anna.salmela(at)vasa.fi, tfn (06) 325 1250

Foto: Mikko Lehtimäki

Kuntsin modernin taiteen museossa toimivaan Café Simoon haetaan kahvila-, tilaustarjoilu- ja terassipalvelujen tuottajaa. Kahvilassa voi myös järjestää lounastarjoilua.

Kuntsin modernin taiteen museo on Vaasan kaupungin omistama taidemuseo, joka sijaitsee peruskorjatussa entisessä tullipakkahuoneessa Vaasan Sisäsatamassa. Museossa järjestetään vuosittain 3–4 taidenäyttelyä, yleisötapahtumia sekä yksityistilaisuuksia. Museossa vierailee vuosittain noin 10 000 kävijää.

Café Simossa on 40 asiakaspaikkaa. Kesäisin on käytössä lisäksi 40-paikkainen merenpuoleinen ulkoterassi – sijainti on yksi Vaasan hienoimmista. Kahvila toimii myös tilausravintolana ryhmille.

Kuntsin modernin taiteen museo vuokraa museokahvilan ja terassin tilat voittaneen tarjouksen jättäneelle yritykselle. Kilpailutuksen tulos ratkeaa museolautakunnan kokouksessa huhtikuun alussa. Sopimus pyritään tekemään 1.5. alkaen, jotta kahvila- ja terassipalvelut toimivat jo tulevana kesänä peruskorjatussa Sisäsatamassa.

Tarjouspyyntö löytyy Tarjouspalvelusta www.tarjouspalvelu.fi Vaasan kaupungin kohdasta (suora linkki https://tarjouspalvelu.fi/vaasa/?id=88141).

Lisätietoja antavat:
Selma Green, vt. museotoimenjohtaja, Vaasan kaupungin museot, selma.green(at)vaasa.fi, p. 040 687 4694
Anna Salmela, hankintasuunnittelija, Vaasan kaupunki, anna.salmela(at)vaasa.fi, p. (06) 325 1250

Kuva: Mikko Lehtimäki

Operan Die Kalewainen in Pochjola hade världspremiär tisdagen den 28 feabruari kl. 18 i Logomo. Yle bandar in operan som sänds på Yle Radio 1 lördagen den 4 mars kl. 19:03. Radioinspelningen går även att lyssna via Yle Arenan på olika håll i världen i ett års tid. Därutöver kan man se en filmatiserad streamingversion av operan på Åbo filharmoniska orkester och Åbo stads webbplatser lördagen den 4 mars kl. 19 (CET +1).

Man kan ladda ner librettot som pdf på orkesterns webbsidor. Textningen till finska och svenska kommer att läggas till i videon, som man kan se i orkesterns videoarkiv även senare, inom en vecka. Operan framförs på tyska.

Föreställningarna i Logomo pågår till 11.3. Operan komponerades på 1880-talet av den tyske dirigenten Karl Müller-Berghaus som jobbade i Åbo. Hans dröm var att skapa grund för den finländska operakonsten genom att komponera en hjälteopera av stora mått. Die Kalewainen in Pochjola är det mest omfattande verk skrivet i Finland på 1800-talet och kunde inte framföras under den tiden. Librettot har skrivits av tysken F.W.O. Spengler.

Biljetter till operan kan köpas via Lippupiste, Åbo konserthus försäljningstjänst (+358-2-262 0333 må–fr kl. 9–15) och kulturbutiken Ars Musica (Åbo konserthus, Aningaisgatan 9, öppet må–fr kl. 11–17).

Die Kalewainen in Pochjola

Dirigent - Leif Segerstam
Biträdande dirigent - Ruut Kiiski (dirigerar föreställningen 11.3)
Regissör - Tiina Puumalainen
Scenograf- Teppo Järvinen
Koreograf - Osku Heiskanen
Ljusdesign - Teemu Nurmelin
Dräkter - Pirjo Liiri-Majava
Smink - Minna Pilvinen

I rollerna:
Tommi Hakala, baryton - Ilmarinen
Christian Juslin, tenor - Lemminkäinen
Johanna Rusanen-Kartano, sopran - Louhi
Kaisa Ranta, sopran - Ismo
Anna Danik, mezzosopran - Luonnotar
Petri Lindroos, bas - Väinämöinen
Petter Andersson, baryton - Trollkarl

Åbo filharmoniska orkester
Chorus Cathedralis Aboensis

Produceras i samarbete med Stiftelsen för Åbo musikfestspel och Åbo filharmoniska orkester.

Ytterligare information och intervjuförfrågningar

Liisa Ketomäki, verksamhetsledare, Åbo musikfestspel
+358 40 740 6200
liisa.ketomaki@tmj.fi

kalewainen.fi
facebook.fi/kalewainen
#kalewainen

LÄNKER (streaming och libretto)
http://www.tfo.fi/fi/live
http://areena.yle.fi/1-3921601


Pressfoton

https://seiloscafe.kuvat.fi/kuvat/TMJ/Kalewainen/

WOW – Women of the World Finland -festivalen i Tammerforshuset 11-12.3 2017

Women of the World är en internationellt festival som firar feminismens framgång. Konceptet kommer från Londons Southbank Centre och WOW har sedan den första festivalen år 2011 skapat ett inflytelserikt nätverk med festivaler i 20 länder. Festivalen hålls i Tammerforshuset veckoslutet efter den Internationella Kvinnodagen 11-12.3.2017.

WOW Finland går av stapel i Tammerforshuset och bjuder på ett mångsidigt och flerspråkigt program under två festivaldagar fyllda med allt från inspirerande talare och workshops till dans, film och musik.

Över 700 personer över hela Finland deltog i att producera festivalens program genom att hitta på teman och föreslå pratare. WOW skapar ett utrymme där alla får uttrycka sin åsikt, programmet erbjuder 150 olika synvinklar från personer som president Tarja Halonen, Islands tidigare premiärminister Jóhanna Sigurðardóttir och den zambiska aktivisten Beauty Katebe.

- WOW ger en unik chans att delta i jämställdhetsdiskussionen. Många inflytelserika kvinnor deltar i festivalen och delar med sig av sina erfarenheter, sina tankar och idéer. Personligen ser jag fram emot att höra internationella aktivister prata, berättar direktör Paulina Ahokas för Tammerforshuset

Mångsidigt program på svenska

På svenska kan man bl.a. lära sig att identifiera härskartekniker med Ekvalita, höra Svenska kvinnoförbundets ordförande Anna Jungner-Nordgren diskutera kring temat Kvinnor idrott och jämställdhet tillsammans med friidrottaren Karin Storbacka och YLE:s Ann-Christine Karhu. På vår öppna scen bjuder skådespelerskan Alexandra Häggman på sin poesi och dessutom medverkar Akademiska Damkören Lyran i söndagens slutkonsert Miten minusta tuli minä, tillsammans med bl.a. Maija Vilkkumaa och Jonna Tervomaa.

Under festivalen kan man också delta i speed mentoring, gå runt på WOW torget där över 30 olika organisationer håller till, t.ex. olika politiska partier, medborgarorganisationer, kreativa aktör och många till. Alla finns där för festival publiken och skapar en unik atmosfär i hjärtat av festivalen.

Ackreditering för media

www.lyyti.in/MediaWOWFinland2017

Mer information

Kommunikatör Jaani Haapasalo, 040 5021895, jaani.haapasalo@tampere-talo.fi, wowfinland@tampere-talo.fi 

www.wowfinland.fi 
Hela programmet www.wowfinland.fi/ohjelma   
Pressbilder wwww.wowfinland.fi/fi/medialle/

Kontaktuppgifter

Tammerforshuset: direktör Paulina Ahokas, 040 5511 551, paulina.ahokas@tampere-talo.fi

Think tank Hattu: direktör Rosa Meriläinen, 050 432 6679, rosa.merilainen@kolumbus.fi

The Finnish Institute in London, direktör Pauliina Ståhlberg, +44 7711 008792, pauliina.stahlberg@fininst.uk

#WOWFIN

WOW London

WOW Global

Taiteen edistämiskeskus ja esittävien taiteiden toimikunta tukevat sirkustapahtumia ja sirkusteosten tuottamista 68 000 eurolla.

Sirkustaiteen kohdeapurahoja jaettiin 48 000 euroa, kuten edellisenä vuonna. Apurahasummat ovat aikaisempaa suurempia. Apurahan sai 12 taiteilijaa tai työryhmää.

Valtaosa apurahoista jaettiin nykysirkusesitysten valmistamiseen, mutta tukea sai myös muutama poikkitaiteellinen hanke, kuten sirkusta, parkouria ja tanssia yhdistävä teos.

Taike tukee neljää sirkusalan yhteisöä yhteensä 20 000 eurolla. Avustussummalla tuotetaan esityksiä ja järjestetään sirkustapahtuma.

Kohdeapurahaa haki 58 sirkustaiteilijaa tai työryhmää. Yhteisöhakijoita oli 13.

Esittävien taiteiden toimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimistä. Se päättää näyttämötaiteen, performanssi- ja esitystaitteen, sirkustaiteen sekä tanssitaiteen apurahoista. Taike kuulee toimikuntaa yhteisöavustusten osalta.

Lisätietoja: Mari Karikoski, erityisasiantuntija, mari.karikoski@taike.fi, p. 0295 330 706

Erityisavustukset, yhteensä 20 000 €

Maracat Caravan Oy, Espoo, 5 000 €
koko perheen sirkusfestivaalin tuotantoon

Nuua ry, Helsinki, 5 000 €
sirkusesitysten tuotantokuluihin

Sirkus Supiainen ry, Orivesi, 7 000 €
sirkusesitysten tuotantokuluihin

Sirkusyhdistys Unioni ry, Turku, 3 000 €
sirkustuotantoihin

Kohdeapurahat, yhteensä 48 000 €

Hämäläinen Onni, Helsinki, 4 000 €
Placebo called home sooloteoksen toiseen vaiheeseen

Jägerhorn Robert, Helsinki, 4 000 €
taikuutta sisältävän näyttämöteoksen valmistelutyöhön

Kaarninen Valpuri, Tampere, 3 000 €
työryhmälle Circenses -katusirkusesityksen toteuttamiseen

Kamppila Sade, Helsinki, 3 000 €
työryhmälle Circus I love you -projektin toteuttamiseen

Lesonen Petra, Tampere, 3 000 €
nykysirkusteoksen toteuttamiseen

Lähdesmäki Antti, Jyväskylä, 4 000 €
työryhmälle sirkusta, parkouria ja tanssia yhdistävän teoksen toteuttamiseen

Palmu Ainu-Eliina, Helsinki, 3 000 €
työryhmälle Valomatka-teoksen toteuttamiseen

Pehkonen Inka, Espoo, 6 000 €
työryhmälle Mosh Split kiertueen kuluihin

Pussinen Kerttu, Tampere, 4 000 €
taiteelliseen työskentelyyn ja sirkusesityksen luomiseen

Sartori Do Vale Luis, Helsinki, 5 000 €
työryhmälle Portmanteau-nykysirkusteoksen toteuttamiseen

Terävä Hanna, Helsinki, 4 000 €
työryhmälle Origo-teoksen toteuttamiseen

Vuorinen Olli, Lyon, 5 000 €
Vaarna-teoksen toteuttamiseen

Taiteen edistämiskeskus tukee tanssiteoksia, tanssitapahtumia ja muita hankkeita 98 000 eurolla. Esittävien taiteiden toimikunta jakoi tanssitaiteilijoille kohdeapurahoja yhteensä 231 000 euroa.

Kohdeapurahoja jaettiin tanssiteosten valmistamiseen. Useimmat apurahan saajista ovat työryhmiä. Suurimman summan, 10 000 euroa, sai kolme työryhmää: helsinkiläiset Ismo-Pekka Heikinheimo ja Maija Hirvanen sekä kuopiolainen Sannamaria Kuula työryhmineen. Hakemuksia saapui 112, ja apurahan sai 40 tanssitaiteilijaa tai työryhmää.

Taike jakoi 98 000 euroa tanssialan yhteisöille tanssiteoksiin ja tanssitapahtumiin sekä erilaisiin monitaiteellisiin hankkeisiin. Taideosuuskunta Soiva Liikuttamo yhdistää taidetta ja teknologiaa. Avustuksen sai 14 yhteisöä. Hakijoita oli 44. Määrä kasvoi edellisvuodesta.

Esittävien taiteiden toimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimistä. Se päättää näyttämötaiteen, performanssi- ja esitystaitteen, sirkustaiteen sekä tanssitaiteen apurahoista. Taike kuulee toimikuntaa yhteisöavustusten osalta.

Lisätietoja: Mari Karikoski, erityisasiantuntija, mari.karikoski@taike.fi, p. 0295 330 706

Erityisavustukset, yhteensä 98 000 euroa

Arts Management Helsinki Oy, Helsinki, 5 000 €
Nordic Circle of Artistic Management -hankkeen kuluihin

DaCi Finland - Tanssin Varhaiskasvattajat ry, Kuopio, 10 000 €
Tanssin kieli - yhteinen kieli -tapahtuman järjestämiseen

Kaakon Tanssi ry, Kotka, 4 600 €
Dancefest Kotka 2017 -nykytanssitapahtuman toteuttamiseen

Kiltit ihmiset ry, Helsinki, 10 000 €
Kylli-koira ja olemisen sietämätön keveys -produktion kuluihin

Kuopion Setlementti Puijola ry, Kuopio, 4 000 €
Tanssitaiteilijan työllistämiseen Tyttöjen Talolle ja kehollisten työpajojen toteuttamiseen

M.A.D. Tanssimaisterit ry, Helsinki, 10 000 €
Loikka Kontaktin tanssielokuvan mentorointihankkeen kuluihin

Siepakat ry, Rovaniemi, 5 000 €
Siepakoiden 40-vuotisjuhlakonsertin ja Tanssitähtöset-juhlateoksen kuluihin

Street Art Dance Essentials - SADE ry, Helsinki, 2 400 €
SADE-festivaalin kuluihin

Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry, Helsinki, 5 000 €
80-vuotisjuhlavuoden Historian liike -projektin kuluihin

Taideosuuskunta Soiva Liikuttamo, Helsinki, 10 000 €
Soiva Liike monitaiteellisen teknologiaa ja taidetta yhdistävän projektin kuluihin

Tanssille ry, Helsinki, 5 000 €
Tanssin ammattilaisten treenituntien kuluihin

Täysillä ry, Helsinki, 10 000 €
Tanssiteoksen valmistamiseen ja esittämiseen

VAPAAkollektiivi ry, Tampere, 10 000 €
Kansainvälisen toiminnan kehittämiseen

Yhteisö tanssii ry, Helsinki, 7 000 €
Esteettömän yhteisötanssifestivaalin järjestämiseen

Kohdeapurahat, yhteensä 230 000 euroa

Ahola Auri, Inari, 5 000 €
työryhmälle tanssia ja viittomakieltä yhdistävän teoksen toteuttamiseen

Aittomäki Akseli, Helsinki, 5 000 €
työryhmälle taiteelliseen taustatyöhön sekä esityksen toteuttamiseen

Aladin Maiju, Kuopio, 4 000 €
työryhmälle taiteelliseen työskentelyyn Kallion kirjastossa

Aldana Gabriela, Vihti, 6 000 €
työryhmälle Sielunpalautus -tanssiteoksen toteuttamiseen

Bukareva Diina, Tampere, 2 500 €
kahden soolon tuotantokustannuksiin

Court Titta, Tornio, 4 500 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Hauta-aho Elina, Helsinki, 7 000 €
työryhmälle Newsflash -tanssiteoksen toteuttamiseen

Heikinheimo Ismo-Pekka, Helsinki, 10 000 €
työryhmälle tanssiteoksen tuottamiseen

Hirvanen Maija, Helsinki, 10 000 €
työryhmälle Art & Love -esityksen kuluihin

Häkkinen Anna, Helsinki, 4 600 €
työryhmälle tanssiteoksen Lucinda koreografian valmistamiseen ja musiikin säveltämiseen

Ikonen Maija, Tampere, 6 000 €
työryhmälle tanssiteoksen O toteuttamiseen

Kallio Kati, Vantaa, 5 000 €
työryhmälle Flowta etsimässä -tanssielokuvasarjan 3-6 osan toteuttamiseen

Keskikallio Heli, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Korosuo Kati, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Kortelainen Mari, Outokumpu, 4 000 €
työryhmälle Attention deficit trait -soolotanssiteoksen toteuttamiseen

Koulu Kaisa, Turku, 4 000 €
työryhmälle lapsille suunnatun tanssiteoksen toteuttamiseen

Kourkia Leila Marja, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Kuula Sannamaria, Kuopio, 10 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Kyytinen Teemu, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Lehtovaara Veli, Brysseli, 8 000 €
työryhmälle Peltotiekeskustelu -tanssiteoksen toteuttamiseen

Leivo Mervi, Kirkkonummi, 6 000 €
työryhmälle Luontoon -tanssiteoksen toteuttamiseen

Liikola Katri, Helsinki, 3 400 €
työryhmälle Tanssitaidetta Päijät-Hämeen hoitolaitoksiin -hankkeen toteuttamiseen

Lindy Pia, Helsinki, 8 000 €
työryhmälle Lähiöballadeja-esitysprojektin toteuttamiseen

Loimaala Karoliina, Helsinki, 3 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Martikainen Linda, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle Hunnut / elävä maalaus -galleriaesityksen toteuttamiseen

Mustonen Anna, Helsinki, 7 000 €
työryhmälle uutta tanssia ja barokkimusiikkia yhdistävän teoksen toteuttamiseen

Mustonen Maija, Helsinki, 6 000 €
Puutarha -tanssiteoksen toteuttamiseen

Mäkinen Mirva, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle The Other -tanssiteoksen toteuttamiseen

Nevanlinna Vera, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle tanssiteoksen å ä ö toteuttamiseen

Nurmio Maija, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle Oh, Forest tanssiteoksen toteuttamiseen

Pakalén Sonja, Kajaani, 6 000 €
työryhmälle Pyhäjärveläiset-teoksen toteuttamiseen

Raatikainen Kati, Helsinki, 5 000 €
tanssiteoksen toteuttamiseen

Rajakangas Janina, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle Teini -nykytanssiteoksen toteuttamiseen

Raumanni Maija, Turku, 5 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Råman Tanja, Oulu, 6 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Talonen Virva, Porvoo, 6 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Thitz Riikka, Helsinki, 5 000 €
työryhmälle esitysteoksen toteuttamiseen

Tiitta Masi, Helsinki, 5 000 €
työryhmälle Consolation- tanssiteoksen toteuttamiseen

Torkkel Anna, Turku, 5 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Viitamäki Nina, Helsinki, 5 000 €
työryhmälle Duo bold Absurdium -tanssiteoksen kuluihin

Valkoinen Sali avaa ovensa kaupunkilaisille lauantaisin. Kevään ja kesän aikana luvassa on muun muassa kaupungin uusia ja vanhoja ykkös-dj:tä, ulkomaisia artistivieraita sekä dj-patsaita.

Helsingin Torikortteleissa syyskuussa tapahtumatilana avatun Valkoisen Salin toiminta laajenee. 11.3. alkaen tila muuntuu lauantaisin moderniin klubimusiikkiin keskittyväksi 500-paikkaiseksi konserttitilaksi, joka tuo kaivattua piristystä keskustan yöelämään. Tilan erikoisuus on ilmassa leijuva monitasoinen projisointipinta, joka muuttaa konserttisalin intiimiksi klubitilaksi.

Lauantai-iltojen selkärankana toimii kevään ajan Valkoisen Salin Locals-klubi, joka tuo yhteen kaksi klubimusiikin sukupolvea 3D-taiteella höystettynä. Locals-illoissa nähdään ajankohtaisimpia dj-kollektiiveja, kuten DOPE, D.R.E.A.M., Töölön Ketterä, Sumatra, All Good Soundsystem ja Kuahu. Sukupolvet kohtaavat, kun jokaista iltaa saapuu tähdittämään merkittävä kotimainen dj-legenda, jotka kollektiiveista koostuva raati on valinnut. Ensimmäiset dj-legendat ovat Jori Hulkkonen, Top Billin ja Didier. Kunnianosoituksena legendojen uralle Localsin VJ:t ikuistavat heidät patsaiksi, jotka 3D-tulostetaan kevään aikana yksi kerrallaan Valkoiseen Saliin.

Kuukausittain nähdään myös ulkomaisten artistien tähdittämiä “Very Special” -keikkailtoja, joista ensimmäiseen 25.3. saapuu juuri Draken kanssa yhteistyöstä ilmoittanut brittiräppäri Giggs. 27.5. Valkoisessa Salissa nähdään mm. Young Folks -megahitistään tunnettu ruotsalainen Peter, Bjorn & John. Lisäksi kevääseen mahtuu vierailevia klubeja, kuten legendaarinen räppiklubi Big Chips sekä uutta diskokulttuuria kaupunkiin tuova Doomsday Disco.

Klubien ja keikkojen lisäksi Valkoisessa Salissa tullaan kevään aikana näkemään myös monia muita kulttuuritapahtumia, kuten elokuvailtoja, taide- ja vaatemyyjäisiä sekä KOE17-muotinäytös.

Elokuussa klubit ja konsertit jäävät tauolle, kun Valkoiseen Saliin saapuu asuttava Koti Sleepover -installaatio. Suunnittelija Linda Bergrothin teos KOTI majoittaa yhteensä 12 vierasta yhden, kahden ja neljän hengen mökeissä. Vierasaitoista inspiraationsa saaneet aitat on sisustettu suomalaisella designilla.

Julkaisuvapaat kuvat ja videot:

Giggs (Kuva: promo picture)

Peter, Bjorn & John (Kuva: Marcus Palmqvist)

Locals ryhmäkuva 1 (Kuva: Sanni Riihimäki)

Locals ryhmäkuva 2 (Kuva: Sanni Riihimäki)

Jori Hulkkonen (Kuva: promo picture)

KOTI Sleepover & Linda Bergroth (Kuva: Kaapo Kamu)

Locals Video (Video: Sanni Riihimäki)

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Ville Tikkanen: 040 512 5004, ville@valkoinensali.com

Alvar Tallskog: 050 467 9291, alvar@valkoinensali.com

Valkoisen Salin tulevaa ohjelmistoa:

11.3. Lauantai: Locals-avajaiset
Dj`s: Töölön Ketterä, Noah Kin, DoubleM,  Mouvment, Alvar & OW, Eepu, Kkmm, Max9000,Ottopetteri, Suvilempi, Vj Lu Ka

18.3. Lauantai: Big Chips 4v
Dj`s: DJ K2, DJ Mista S, Soulali

25.3. Lauantai: Very Special Live
Giggs (UK), Sonny, Matti 8, DeezyDavid
Dj`s: All Good Soundsystem

1.4. Lauantai: Locals
Dj`s: Dj legenda: Jori Hulkkonen, Mouvment, Alvar & OW

8.4. Lauantai: Doomsday
DiscoLive: Windows 95 Man Live Band
Dj`s: Rollomatic, Marc Fred, Anna M

15.4. Lauantai: Locals
Dj`s: Dj legenda: Didier, Eepu, Kkmm, Max9000, Ottopetteri, Suvilempi

29.4. Lauantai: Locals
Dj`s: Dj legenda: Top Billin, Dope, Xploitec

30.4. Sunnuntai: Are You invited?

27.5. Lauantai: Very Special Live
Peter, Bjorn & John (SWE)
Support TBA

7.6. Keskiviikko: KOE17 Muotinäytös

1.–31.8.KOTI sleepoverAsuttava design-installaatio