Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian ensimmäisen vuoden valokuvaopiskelija Sanna-Liisa Siik asettaa vielä tuoreen tuskansa esille. Omakohtainen tragedia synnytti kuvaa ja ääntä yhdistelevän installaation SOITELLAAN HUOMENNA.
Sanna-Liisa Siikin installaatio on aistikokemus. Se on emotionaalinen ja voimakas, mutta samalla lakoninen, jopa kyyninen. Siikin mukaan hänen aistiherkkyytensä on ollut ajaa hänet hulluuden partaalle tapahtumien myötä.
”Olen repinyt itseni palasiksi kuvien kanssa joka kerta. Ajattelin, että jos käyn kuvat läpi, ne kauhunhetket poistuvat unista. Ja ehkä vielä jonain päivänä muistan äitini, maailmani kauneimman naisen, enkä vain sitä elävältä syötyä rauniota. Helvetin syöpä”, Siik huokaa.
”Lupasin äidille, että teen näyttelyn, kävi miten kävi.”
Sanna-Liisa sanoo olleensa aina ennen seurueen hauskuuttaja. Menetys on kuitenkin muuttanut häntä, ja installaation kautta saattaa myös ymmärtää miksi. Sarkasmi ja musta huumori hehkuvat kuvissa edelleen.
”En halunnut tehdä tästä pelkkää kuolemankatalogia. Mielestäni tämä on ennemmin oodi äidille ja elämälle. Elämää pitää vaalia, ja surusta voi nousta. En voinut pelastaa äitiä, mutta yritän ehkä näin pelastaa itseni.”
Elina Hämäläisen kirjoittama teksti Valo vangiksi jää tuo äänitteenä tunteikkaan lisän kokemukseen. Ajatus perinteisestä valokuvanäyttelystä karisi, sillä Siik ei halunnut antaa kuvia katseltaviksi kuin hetkeksi. Kuvat esitetään vaihtuvina dioina.
”Tässä on ollut paljon teknisiä juttuja, mitä en itse hallitse ja tilankin kanssa oli hieman ongelmia. Onneksi minulla on ollut paljon kärsivällisiä assistentteja. Kokonaisuutena raskas, mutta samalla eheyttävä projekti”, Sanna-Liisa pohtii.
Sanna-Liisa Siikin valokuvainstallaatio ”SOITELLAAN HUOMENNA” on nähtävillä Turun Köysiratagalleriassa 10.–21.2.
Lisätiedot:
Sanna-Liisa Siik