Ihmiset ajattelevat tekevänsä valintoja omien uskomustensa, halujensa ja tunteidensa pohjalta. Ihmismieli on kuitenkin sosiaalinen, ja omat sosiaaliset ympäristömme vaikuttavat mieleemme ja toimintaamme monin tavoin.
Yksilökeskeinen käsitys ihmismielestä on hallinnut myös valtaosaa ihmisen kognitiota tutkivista tieteistä viime vuosisadan loppupuolelle saakka. Viime vuosikymmeninä ihmismielen sosiaalisuus sekä inhimillisen ajattelun riippuvaisuus kulttuurisista ympäristöistä ja välineistä on korostunut inhimillisen kognition tutkimuksessa.
Ihmismielen sosiaalisuus rakentaa siltaa kognitiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden välille. Teoksen kirjoittamista on motivoinut ajatus siitä, että käyttäytymistieteiden ja yhteiskuntatieteiden harjoittajat hyötyvät tutustumisesta toistensa lähestymistapoihin, teorioihin, menetelmiin ja tutkimustuloksiin. Monet ihmismielen suurista kysymyksistä ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niihin vastaaminen onnistu minkään yhden tieteenalan näkökulmasta vaan edellyttää monitieteistä tai tieteidenvälistä tutkimusotetta.
Kehonkielellä ei voi koskaan olla vaiti
”Vaikka ihminen on melko kesy moniin villieläimiin verrattuna, monia askarruttaa se, miten ihminen voi toisinaan olla mitä lempein ja yhteistyöhaluisin altruisti mutta toisella hetkellä kuitenkin kykenevä äärimmäiseen julmuuteen lajikumppaneitaan kohtaan. (…) taipumus pystyttää raja-aitoja sisä- ja ulkoryhmiin kuuluvien välille on ihmisille ominainen.” Antti Gronow & Tuukka Kaidesoja
”Toisen ihmisen pelkkä läsnäolo vaikuttaa käyttäytymiseemme. Emme voi olla saamatta hänen olemuksestaan monenlaisia sosiaalisia vihjeitä, vaikkemme niitä tietoisesti tavoittelisikaan – kehohan on aina läsnä, eikä kehonkielellä voi koskaan olla vaiti.” Riitta Hari
”Minän syntymisen, rakentumisen ja muotoutumisen kannalta olennainen merkitys on toisilla ihmisillä sekä heidän ajatuksillaan, asenteillaan, suhtautumisellaan ja konkreettisilla teoillaan. Ne vastaanottaessaan ihminen näkee itsensä ikään kuin toisten silmin. Samalla hän muuttuu objektiksi itselleen. Jotta ihminen voi tarkastella itseään ”toisten” silmin, hänen tulee kyetä asettumaan toisten asemaan.” Inari Sakki, Rusten Menard & Anna-Maija Pirttilä-Backman
Antti Gronow & Tuukka Kaidesoja (toim.)
Ihmismielen sosiaalisuus
ISBN 978-952-495-432-7
Gaudeamus 2017
Toimittajat
Antti Gronow, VTT, on postdoc-tutkija Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella.
antti.gronow@helsinki.fi / p. 050 324 6841
Tuukka Kaidesoja, YTT, on tutkija Suomen Akatemian yhteiskuntatieteiden filosofian tutkimuksen huippuyksikössä Helsingin yliopiston Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella.
tuukka.kaidesoja@helsinki.fi
Lisätietoa teoksesta (mm. sisällys ja muut kirjoittajat) Gaudeamuksen verkkosivuilta.
Arvostelukappaleet:
outi.kitti@gaudeamus.fi
p. 0505401299
