Perjantaina 16.6.2017 klo 12, Seminaarinmäki, H320
Kaisa Nissin etnologian väitöskirjan "Uskonnot, kulttuurit ja perhe. Etnologinen tutkimus monikulttuuristen liittojen kerronnoista Suomessa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä akatemiatutkija YTT Anna Rastas (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Laura Stark (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Kulttuurille ja uskonnolle annetaan monenlaisia tulkintoja suomalaisnaisten ja maahanmuuttajamiesten liitoissa, selviää Kaisa Nissin väitöskirjatutkimuksesta. Kulttuuria ja uskontoa tulkitaan tilannekohtaisesti selittämään puolisoiden erilaisuutta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin liittoja, joissa nainen on suomalainen ja taustaltaan luterilainen ja mies puolestaan maahanmuuttaja islamilaisen kulttuurin alueelta. Nissin tutkimus syventää ja haastaa aiempia käsityksiä integraatiosta ja tuo näkökulmia kulttuurien keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Ulkomaalaisen puolison rooli haastava
Suomalaiset puolisot toimivat tärkeänä tukena uuteen maahan asetuttaessa, mutta tästä huolimatta ulkomaalaisen puolison rooli uudessa maassa on usein haastava.
– Perheiden sisällä käytävä puhe kulttuurista ja uskonnosta heijastelee islamista ja maahanmuutosta käytävää julkista keskustelua. Stereotypiat kaksikulttuurisista liitoista voivat olla joskus varsin voimakkaita myös pariskuntien omassa puheessa, Nissi pohtii.
Ulkopuolisten odotukset, suomalaisen suvun suhtautuminen ja myös puolisoiden omat ennakko-oletukset voivat vaikeuttaa asettumista tavalliseen arkeen, ja molemmilta puolisoita vaaditaan neuvottelukykyä ja joustoa oman taustansa analysoimisessa.
– Toisaalta kulttuurieroja ei voi typistää pelkästään keskusteluista syntyviksi, Nissi jatkaa. – Erilaiset odotukset sukupuolten vastuusta ja velvollisuuksista, rahan käytöstä tai suvun asemasta voivat aiheuttaa ristiriitoja ja niiden merkitys tulkitaan kulttuurin kautta. Kodeissa molemmista kulttuureista halutaan säilyttää tärkeät puolet esimerkiksi juhlaperinteissä.
Dialogia uskontojen ja kulttuurien välillä tarvitaan
Pariskunnat edustavat pienoiskoossa sitä monikulttuurista keskustelua, jota koko yhteiskunnassa yleisellä tasolla käydään. Arkipuheessa kulttuuria ja uskontoa käytetään limittäin, ja on myös tyypillistä, että näiden eroa ei useinkaan pystytä määrittämään.
Vaikka monikulttuurisuutta on tutkittu paljon, eri uskontojen välisten liittojen tutkimus on Suomessa ollut vähäistä.
– Vuoden 2015 jälkeen kulttuuriset ja uskonnolliset kysymykset ovat tulleet entistä ajankohtaisemmiksi, ja myös monikulttuuristen liittojen määrä nousee osana suomalaisuuden määrittelyä, joten tämän tutkimuksen tuloksilla on merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa, Nissi painottaa.
Lisätietoja
Kaisa Nissi, kaisa.nissi@jyu.fi, puh. 045-6722170
Viestintäharjoittelija Anni Laine, anni.l.k.laine@jyu.fi, puh. 040-8054483
Kaisa Nissi on valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi 2006 pääaineenaan kulttuuriantropologia (etnologia). Nissi on työskennellyt muun muassa koulutus- ja opetustehtävissä, avoimen yliopiston opetuksessa sekä teatterin ja taiteen tehtävissä vapaalla teatterikentällä ja järjestötoiminnassa mm. Ylioppilasteatteriliitto Sytyssä. Nissi on myös valmistunut sairaanhoitajaksi Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta vuonna 2015. Hoitotyössä Nissi on toiminut mielenterveystyön tehtävissä, ja tällä hetkellä hän työskentelee pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sekä kulttuurilähtöisen mielenterveystyön kysymysten parissa.
Teos on julkaistu sarjassa Siirtolaisuusinstituutin julkaisuja numerona 12, 355s, Turku 2017, ISBN 978-952-7167-29-8, ISSN 2343-3507. Sitä saa siirtolaisinstituutista: http://kauppa.siirtolaisuusinstituutti.fi/.