Suomessa taiteella on ollut merkittävä asema rakennettaessa ja puolustettaessa kansallista identiteettiä. Halosenniemessä on avautunut Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kesänäyttely ”Into, toivo, rohkeus”. Siinä tuodaan esille Tuusulanjärven ympäristöön 120 vuotta sitten syntyneen taiteilijayhteisön merkitystä suomalaiselle taiteelle ja kulttuurille. Yhteisön taiteilijat – niin kuvataiteen, kirjallisuuden kuin musiikin saralla loivat rohkeasti, mieli intoa ja toivoa täynnä vankkaa pohjaa suomalaisuuden kuvastolle. Siten he vaikuttivat voimakkaasti suomalaisen ja suomenkielisen kulttuurin luomiseen ja kehittämiseen.
Näyttely nostaa esille taiteilijoiden halua kehittää kansallista identiteettiä perisuomalaisiksi koetuilla aiheilla. Näyttely ilmentää myös taiteilijoiden rohkeutta vastustaa sortovuosien ajan yhteiskunnallista ja poliittista painetta taiteen ja kulttuurin avulla. Taiteen kautta Tuusulanjärven taiteilijayhteisön vaikutus suomalaiseen mielenmaisemaan ulottuu aina meidän päiviimme saakka.
Kansallisiksi aiheiksi koettiin 1800-luvun lopulla kansankuvaukset sekä maisemat. Näyttelyssä on esillä klassikkokansankuvauksia, kuten Pekka Halosen Ateria vuodelta 1899, harvoin julkisesti esillä nähty Akseli Gallen-Kallelan Vanhan kansan mies (1889) sekä Albert Edelfeltin viimeisimpien teosten joukkoon kuuluva Ukko ja poika (1904).
1800-luvun lopulla poikkeuksellisen vaikuttavat maisemat sekä Suomen talvi innostivat nuoria taiteilijoita. Meille kaikille ovat tuttuja Eero Järnefeltin Kolin laelta avautuvat upeat näkymät alas Pieliselle tai Pekka Halosen talviset maisemamaalaukset. Suomalaiselle maisemalle luotiin uusi kuvatyyppi, jossa kuvataan maisemaa ylhäältä alaspäin lintuperspektiivistä. Järvet, saaret ja harjut avautuvat laajoina panoraamoina. Järnefeltin Symbolistinen maisema Kolilta (1894) on tästä hyvä esimerkki. Näyttelyssä Pekka Halosen Talvimaisema (Kaivopuistosta) 1892 ja Talvimaisema Myllykylästä (1898) ovat varhaisia esimerkkejä maisemista, joita hän maalasi koko tuotantonsa ajan antaen kasvot Suomen talvelle.
Kansallisromanttinen Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi on myös huomioitu näyttelyssä. Taiteilijakodin valmistumisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 115 vuotta. Esillä on lukuisia Halosenniemeä – niin rakennusta kuin lähimaisemia ja rantoja – kuvaavia maalauksia.
Näyttelyn taitelijoita ovat Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneet Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt. Lisäksi mukana ovat myös Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Helmi Biese, Maria Wiik ja Albert Gebhard. Esillä on useita Halosenniemessä ennennäkemättömiä maalauksia, kuten esimerkiksi Pekka Halosen harvinainen kuvitusluonnos Aleksis Kiven romaaniin Seitsemän veljestä. Suurin osa näyttelyn yli 70 teoksesta tulee yksityiskokoelmista. Lainoja on myös muista museoista, kuten Ateneumista sekä Didrichsenin ja Orimattilan taidemuseoista.
Into, toivo, rohkeus
2.5.–3.9.2017
HALOSENNIEMI
Tuusulan taidemuseo
Rantatie, Tuusula
p. 09 8718 3466, 09 8718 3465
www.halosenniemi.fi
www.facebook.com/halosenniemi
Avoinna
ti–su klo 11–18
Pääsymaksut
aikuiset 8 €
eläkeläiset, opiskelijat 6 €
lapset (7–17 v.) 2 €
Museokortilla.