Saimaa Sinfonietta konsertoi torstaina 30.3.2017 klo 19 Lappeenranta-salissa juhlavissa puitteissa. Orkesteria saapuu johtamaan kapellimestarilupaus Klaus Mäkelä. Solistina soittaa pianotaiteilija Eero Heinonen. Konsertissa kuullaan W.A. Mozartin Pianokonsertto nro 25 C-duuri, Ludwig van Beethovenin Sinfonia nro 4 B-duuri ja kantaesityksenä säveltäjä Mikko Nisulan Vellamon neidot, mikä on Saimaa Sinfoniettan tilausteos. Tilaus kuuluu valtakunnalliseen Sibeliuksen seuraajat-hankkeeseen, jossa suomalaiset orkesterit ovat tilanneet eri säveltäjiltä uusia teoksia. Nisulan Vellamon neidot on hankkeen ensimmäinen kantaesitykseen tuleva teos. Konsertti avaa myös perjantaina 31.3. Valtakunnalliset orkesteripäivät Mikkelissä.
Kun minulta tilattiin kappale Saimaa Sinfoniettalle, osana kotimaisten orkesterien ’Sibeliuksen seuraajat’-hanketta, sain ohjeeksi säveltää Saimaa-aiheisen impression orkesterille. Lopullisen inspiraation sain kuitenkin Ilja Repinin (1844-1930) maalauksesta Sadko, jossa vedenalaisen mielikuvitusmaailman hahmot lipuvat katsojan silmien eteen kuin jossain balettikohtauksessa. Ja koska Repinillä oli läheiset suhteet suomalaisuuteen, päädyinkin helposti kalevalaisen mytologian veden jumalattareen Vellamoon sekä hänen vedenalaiseen kansaansa.
Vellamon sävelaihe kuullaan heti teoksen alussa kahden klarinetin soittamana. Johdannossa esiteltyä materiaalia kehitellään kahdessa, hitaan välisoiton toisistaan erottamassa Allegro-jaksossa. Näistä ensimmäinen saa vähitellen balettimaisen itämaisia sävyjä, jälkimmäinen taas johtaa pienimuotoiseen myrskyyn, jonka huipennuksessa, Maestoso e solenne, Vellamo itse näyttäytyy. Haaveellisen Tranquillo -jakson jälkeen lähes kaikki teoksen läpikäyneet sävelaiheet kootaan vielä yhteen lyhyessä, nopeassa codassa.
Näin kuvailee uutta teostaan säveltäjä Mikko Nisula. Mikko Nisula (1974-) on opiskellut musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja sävellystä Pietarin Rimski-Korsakov-konservatoriossa Boris Tistshenkon oppilaana. Hän on täydentänyt opintojaan mm. belgialaisen säveltäjän Philippe Boesmansin mestarikurssilla. Nisula on toimittanut vuodesta 2007 lähtien Fredrik Paciuksen (1809-91) koottujen näyttämöteosten lähdekriittistä julkaisua. Säveltäjänä häntä voidaan luonnehtia lähinnä uusromantikoksi, joka on kuitenkin omaksunut tyyliinsä mitä erilaisimpia muitakin vaikutteita aina kulloisenkin sävellyksen ja sen aihepiirin mukaan. Nisulan keskeisiä teoksia ovat Sinfonia concertante (2007-9), Myrsky-kantaatti (2006), viisi orkesterifantasiaa, kolme kamarikonserttoa sekä kolme sonaattia harmonikalle. Mainintansa ansaitsevat myös laulusarjat Salaperäisiä unia (2005), Kangastuksia (2012) ja Metropolit (2016) sekä persialaisaiheiset sävellykset Mithras (2011) ja Ishtar (2012).
Eero Heinosen pianistin ura alkoi ensimmäisellä palkinnolla valtakunnallisessa Maj Lind –kilpailussa 1966. Hän opiskeli yksityisesti Astrid Joutsenon johdolla, Turun musiikkiopistossa Tarmo Huovisen johdolla sekä Dmitri Bashkirovin johdolla Moskovan Tshaikovski-konservatoriossa. Vuoden 1974-kansainvälisessä Tshaikovski-kilpailussa hän oli finalisti.
Eero Heinosen ohjelmisto käsittää mm. Mozartin koko pianokonserttotuotannon, jonka hän esitti Okko Kamun ja Helsingin kamariorkesterin kanssa 1980-luvulla. Mozartin konserttoja hän on esittänyt myös mm. Stockholm Sinfoniettan, Luzern Festival Stringsin, Moskovan Kamariorkesterin, Franz Liszt Chamber Orchestran sekä Tapiola Sinfoniettan kanssa. Hänen ohjelmistossaan ovat myös kaikki Beethovenin konsertot sekä suuri määrä 1800- ja 1900-luvun konserttoja. Hän on esiintynyt useiden Euroopan orkesterien solistina ja kotimaassa mm. Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin ja Sinfonia Lahden kanssa.
Eero Heinonen on pitänyt omia soolokonsertteja Suomen lisäksi mm. Tukhoman Berwald-salissa, Pietarin filharmoniassa, Tokion Casals Hallissa ja Lontoon Wigmore Hallissa sekä kansainvälisillä musiikkijuhlilla. Solistina ja kamarimuusikkona hän on esiintynyt mm. Edinburghin, Luzernin, Krakovan, Pietarin ja Georgian festivaaleilla, sekä kotimaan musiikkijuhlilla mm. Helsingin juhlaviikoilla, Naantalissa, Kuhmossa, Savonlinnassa, Riihimäellä ja Turussa. Kamarimuusikkona ja lied-pianistina hänen kumppaneitaan ovat olleet mm. Miriam Fried, Elisabet Bathiashvili, Liana Isakadze, Arto Noras, Martti Talvela, Tom Krause, Peter Schreier.
Eero Heinonen on levyttänyt BIS-, Finlandia- ja Ondine-levymerkeille ja tehnyt lukemattomia radionauhoituksia Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 2000 julkaistu Sibeliuksen pianomusiikin kokonaislevytys on saanut paljon kansainvälistä huomiota, ja hän on soittanut Sibelius-konsertteja Suomen lisäksi sekä mm. Tukholmassa, Berliinissä, Pariisissa ja Lontoossa.
Eero Heinonen on palkittu tanskalaisella Sonning-stipendillä v. 1979, Suomen kulttuuriministeriön Suomi-palkinnolla v. 1999 ja Hämeenlinnan Sibelius-seuran mitalilla v. 2000. Vuonna 2010 Eero Heinoselle myönnettiin professorin arvonimi.
Klaus Mäkelä (s. 1996, Helsinki) on palkittu sellisti sekä nuori lahjakas kapellimestari, joka on nuoresta iästään huolimatta herättänyt laajaa huomiota muusikkona. Klaus Mäkelä aloitti orkesterinjohdon opiskelun 12-vuotiaana Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja opiskeli kuusi vuotta professori Jorma Panulan johdolla.
Mäkelä on johtanut eturivin suomalaisia orkestereita, kuten Helsingin kaupunginorkesteria, Turun filharmonista orkesteria, Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria, Kuopion kaupunginorkesteria, Pori Sinfoniettaa, Vaasan kaupunginorkesteria sekä Mikkelin kaupunginorkesteria suurella menestyksellä.
Keväällä 2016 hän palaa Helsingin kaupungiorkesterin (mm. Stravinskyn Petrushka) ja Mikkelin kaupunginorkesterin eteen ja tekee debyyttinsä mm. Göteborgin sinfonikkojen, Tampere filharmonian, Tapiola Sinfoniettan ja Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa.
Hän voitti South Jutland Symphony Orchestra Conductors Stipendin elokuussa 2013.
Hän on voittanut kaksi kertaa ensimmäisen palkinnon saksalaisessa Jugend Musiziert -sellokilpailussa (2010 & 2013) sekä lisäksi Europa-Preis -erikoispalkinnon vuonna 2013.
Mäkelä voitti toisen palkinnon, sekä yleisön suosikki -palkinnon Turun XII sellokilpailussa 2014.
Klaus Mäkelä esiintyy säännöllisesti kamarimuusikkona ja on kysytty esiintyjä suomalaisilla musiikkijuhlilla, mm. Naantalin Musiikkijuhlilla, Kauniaisten Musiikkijuhlilla, Iitin Musiikkijuhlilla, Joensuun musiikkijuhlilla, Heinäveden musiikkipäivillä ja Kamarikesä -festivaalilla. Debyyttikonserttinsa hän soitti keväällä 2012 Aino Ackté kamarifestivaalilla, jonka vuoden 2012 nuoreksi taiteilijaksi hänet myös valittiin. Hän toimi Joensuun Musiikkijuhlien vuoden 2014 nuorena taiteilijana. Hän on myös nauhoittanut Yleisradiolle (2014).
Klaus Mäkelä on esiintynyt solistina mm. Sinfonia Lahden, Turun filharmonisen orkesterin, Kuopion kaupunginorkesterin, Jyväskylä Sinfonian, Pori Sinfoniettan, Mikkelin kaupunginorkesterin ja Kirkkonummen kamariorkesterin kanssa.
Hän on toiminut Helsingin Kaupunginorkesterissa, Radion sinfoniaorkesterissa ja Suomen Kansallisoopperan orkesterissa sellonsoiton avustajana sekä sellonsoittajana Avanti! -kamariorkesterissa.
Hän on opiskellut sellonsoittoa Sibelius-Akatemiassa Marko Ylösen, Timo Hanhisen ja Hannu Kiiskin johdolla.
Klaus Mäkelää ovat tukeneet mm. Suomen Kulttuurirahasto, Pro Musica säätiö, Wegelius-säätiö, Jorma Panula-säätiö sekä Deutsche Stiftung Musikleben.
Milko Vesalainen, intendentti, 040 5478706