Kehitysyhteistyö on ollut tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa yli puolen vuosisadan ajan. Köyhimpien maiden kehitystä on pyritty edistämään sekä ulkoasiainministeriön että lukemattomien kansalaisjärjestöjen toimesta. 1960-luvun kansainvälinen poliittinen kuohunta johti kehitysmaihin suuntautuvan mielenkiinnon kasvuun myös Suomessa. Vaikka kehitysyhteistyön kritiikki on 2000-luvulla voimistunut, kehitysavun antaminen on vaikuttanut merkittävästi Suomen julkisuuskuvaan maailmalla.
Kehitysapu on tarkoittanut myös henkilökohtaisia valintoja ja uhrauksia. Kehitysyhteistyöhön on lähdetty erilaisin motiivein ja monenlaisiin tehtäviin. Osa tehtävistä on ollut lyhytaikaisia vierailuja, osa taas elämänmittaisiksi muodostuneita komennuksia. Hankkeiden suuruusluokka ja käytettävissä olevat resurssit ovat vaihdelleet. Samoin hankkeiden tulokset ovat olleet moninaisia. Varmaa kuitenkin on, että kehitysyhteistyöllä on muokattu maailmaa ja myös Suomea.
Kerro esimerkiksi tiestäsi kehitysyhteistyötehtäviin ja perehdytyksestä ennen ulkomaille lähtöä. Voit myös kuvailla käytännön työtä kentällä tai muistella, millaista oli elää vieraassa kulttuuriympäristössä. Meitä kiinnostaa myös, miten näkemyksesi suomalaisuudesta, eri kulttuureista sekä kehitysavun tarpeellisuudesta muuttui työskenneltyäsi kehitysyhteistyötehtävissä.
Keruun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja tutkimushanke Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys – koetut merkitykset ja maailmankansalaisuuden muisti suomalaisessa kehitysavussa 1950–2020. Tutkimushanketta johtaa Markku Hokkanen Oulun yliopistosta.
Keruuaineisto arkistoidaan SKS:n arkistoon. Tuloksista tiedotamme syksyllä 2017. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.
Lisätietoja:
SKS:n arkisto, puh. 0201 131 240, keruu@finlit.fi
Vastausohjeet: www.finlit.fi/kehitysyhteistyo