Viidennentoista kerran myönnettävät Tietokirjailijapalkinnot saavat Kai Häggman, Tellervo Krogerus, Riitta Nikula, Panu Rajala ja Juha Vakkuri. Toisen kerran myönnettävän Tietokirjallisuuden edistämispalkinnon saa Jaana Airaksinen. Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot jaetaan Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 24.10.2015 klo 12.30 Eino Leino -lavalla. Tietokirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa ja Tietokirjallisuuden edistämispalkinto 6 000 euroa.
Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät Tietokirjailijapalkinnot ja Tietokirjallisuuden edistämispalkinto jaetaan Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 24. lokakuuta 2015. Tietokirjailijapalkinto myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Tietokirjallisuuden edistämispalkinto myönnetään henkilölle, joka on edistänyt ansiokkaasti tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden asemaa.
Palkinnot jakavat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Markku Löytönen ja varapuheenjohtaja Helena Ruuska. Palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.
Palkintoperustelut
KAI HÄGGMAN
Filosofian tohtori, dosentti Kai Häggman tunnetaan erityisesti hänen kustannusalaa ja kirjahistoriaa käsittelevistä teoksistaan. Hän on julkaissut kaksi kirjaa WSOY:n historiasta (vuosina 2001 ja 2003) ja niin ikään kaksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran historiasta (vuosina 2012 ja 2015).
Vuonna 2008 Häggman julkaisi teoksen Paras tawara maailmassa, joka käsittelee suomalaista kustannustoimintaa ja kirjakauppaa 1800-luvulta 2000-luvulle.
Kai Häggman on kirjoittanut myös maailmansotien välisen ajan Suomen metsäteollisuudesta. Perhehistoriasta ja suomalaisten arjen historiasta hän on julkaissut useita teoksia. Hänen väitöskirjansa Perheen vuosisata vuodelta 1994 käsittelee perheen ihannetta ja sivistyneistön elämäntapaa 1800-luvun Suomessa.
Häggman on esimerkillinen tilaushistorioiden kirjoittaja: hän ei takerru lillukanvarsiin, vaan keskittyy olennaiseen. Hän tuo hienosti suuret linjat näkyviin unohtamatta kulttuurihistoriallisia sattumuksia. Häggman on erinomainen kirjoittaja, jonka kirjoja on ilo lukea ja joiden kieltä maallikotkin ymmärtävät.
TELLERVO KROGERUS
Filosofian tohtori, dosentti Tellervo Krogerus on tehnyt pitkän päivätyön tutkijana, opettajana ja tietokirjailijana. Hän on muun muassa hoitanut Joensuun yliopistossa kirjallisuustieteen virkoja ja toiminut pitkään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran erityisasiantuntijana.
Hänen laaja artikkelituotantonsa sisältää esseitä, arvosteluja ja kolumneja. Teoksessaan Kirjallinen linja (1992) Krogerus kirjoittaa aikansa merkittävistä kulttuurilehdistä Valvojasta ja Ajasta. Hän on julkaissut myös kirjat Ukko Barssista ja O. A. Löhnbohmista. Krogeruksen väitöskirja vuodelta 1988 käsittelee Anna-Maria Tallgrenin kriitikontyötä ja sen taustoja.
Hänen magnum opuksensa on Matti Kuusen elämäkerta Sanottu. Tehty. Matti Kuusen elämä 1914–1998. Tämän vuonna 2014 ilmestyneen 850-sivuisen kirjan arviossa Pekka Tarkka kehui Krogerusta humanististen taitojen jonglööriksi: ”Hän pitää kaikki pallot kepeästi vauhdissa. Syntyy lämpimästi eläytyvä muotokuva miehestä, jonka elämä oli monitahoinen ja täysi.”
Tellervo Krogeruksen julkaisemien kirjojen määrä ei ole suuri, mutta niiden taso on korkea. Hän on vankka lähdetutkija, joka kirjoittaa erinomaisen selkeästi, mitä äidinkielen opettajalta toki voi edellyttääkin.
RIITTA NIKULA
Professori emerita Riitta Nikula on tutkinut 1900-luvun arkkitehtuuria ja kaupunkikulttuuria. Hän on kirjoittanut lukuisia artikkeleita ja toimittanut monta artikkelikokoelmaa, joissa käsitellään rakennettua maisemaa – niin rakennuksia ja katuja kuin puistoja ja puutarhojakin.
Vuonna 1981 valmistuneessa väitöskirjassaan Nikula tarkasteli 1920-luvun kaupunkisuunnittelua ja rakentamista. Hän on myös kirjoittanut Suomen rakennustaiteen museon monografiasarjaan ja Kansallisbiografian verkkojulkaisuun arkkitehtien biografioita, esimerkiksi Erik Bryggmanista, Armas Lindgrenistä sekä Heikki ja Kaija Sirenistä.
Hänen tuorein, suurta yleisöäkin kiinnostanut tietokirja on joulukuussa 2014 ilmestynyt Suomalainen rivitalo – Työväenasunnosta keksiluokan unelmaksi.
Rivitalokirja perustuu niin Suomessa kuin ulkomaillakin tehtyyn tarkkaan tutkimustyöhön. Se kertoo suomalaisen rivitaloasumisen tarinan työväenrivitaloista 1910-luvun Tampereelta asumismuodon yleistymiseen toisen maailmansodan jälkeisinä asuntopulan vuosina.
Riitta Nikulan monet teokset, kuten Pieni taidehistoria (1984), Rakennettu maisema – Suomen arkkitehtuurin vuosisadat (1993) ja Suomen arkkitehtuurin ääriviivat (2005), ovat jo vuosikymmenten ajan kuluneet taidehistorian ja arkkitehtiopiskelijoiden käsissä ja näin vaikuttaneet osaltaan ympäristöön, jossa elämämme.
PANU RAJALA
Emeritusprofessori Panu Rajala on kirjailijaelämäkertojen primus inter pares. Hän aloitti Frans Emil Sillanpäästä kirjoittamalla vuonna 1988 väitöskirjan Siljan synty – F. E. Sillanpää vuosina 1923–1931. Sitä seurasi monta muutakin Sillanpäätä käsittelevää tietokirjaa, viimeisin tältä syksyltä nimellä F. E. Sillanpää – Nobel-kirjailijan elämä 1888–1964.
Kirjailijaelämäkerroissaan Rajala tuo kohteen lähelle lukijaa. Voisi jopa sanoa, että vuosien varrella hän on kehittänyt kirjailijaelämäkerroista ihan oman lajinsa.
Sillanpään lisäksi Rajala on mennyt Juhani Ahon, Mika Waltarin, Olavi Paavolaisen, Yrjö Jylhän ja Veikko Huovisen nahkoihin. Hän on kertonut heidän kirjallisista saavutuksistaan, mutta kuvannut heitä myös ristiriitaisina ja tuntevina ihmisinä.
Ja mikä parasta hän ei ole pysytellyt vain mieskirjailijoissa, vaan uskaltautunut pohtimaan myös, millaista on olla kirjoittava nainen. Vuonna 2010 ilmestyi teos Lasinkirkas, hullunrohkea – Aila Meriluodon elämästä ja runoudesta.
Panu Rajalan tietokirjat ovat kirjallisuus- ja kulttuurihistoriaa kirjallisuutta rakastaville, taustoja ja tarinoita kiinnostavista henkilöistä ja tärkeistä tapahtumista. Rajala kirjoittaa riemukasta ja mukaansa tempaavaa tekstiä suoraan lukijoilleen ja rakkaudesta kirjallisuuteen.
JUHA VAKKURI
Tietokirjailija ja toimittaja Juha Vakkuri on yli 40 vuoden kokemuksella Suomen laaja-alaisimpia Afrikka-asiantuntijoita. Ensimmäisen tietokirjansa Mustavalkoinen Afrikka Vakkuri kirjoitti Etelä-Afrikan rotupolitiikasta vuonna 1972 työskennellessään Lusakassa YK:n kehitysohjelman UNDP:n palveluksessa.
Vuosien mittaan muun muassa YK:n, MTV:n ja Ylen palveluksessa työskennellyt Vakkuri on käynyt lähes kaikissa Afrikan maissa ja kirjoittanut toistakymmentä Afrikkaan liittyvää teosta. Hän on edistänyt kirjallisella tuotannollaan merkittävästi suomalaisten Afrikka-tietoutta, taustoittanut maanosan historiallisia tapahtumia ja valottanut niin vallankaappauksia kuin tavallisten ihmisten selviytymisstrategioitakin.
Vakkurin tuorein kirjallinen urotyö on 1 500-sivuisen Afrikka-trilogian kirjoittaminen: teoksissa Afrikan poikki (2009), Afrikan ympäri (2012) ja Afrikan sydämeen (2014) kuljetaan melkein kaikissa Saharan eteläpuolisissa Afrikan maissa. Afrikkaa käsittelevien tietokirjojen lisäksi Vakkuri on kirjoittanut muun muassa myös Unkarista.
Juha Vakkuri on todistanut olevansa kartalla niin isojen historiallisten linjojen kuin pienten arkipäiväisten yksityiskohtienkin kera. Hän on paitsi tuottelias ja sujuvasanainen tietokirjailija, myös rohkea tutkimusmatkailija, tarkka havainnoija, valistunut historian tuntija ja oiva matkakumppani lukijalleen.
JAANA AIRAKSINEN
Kustantaja, tietokirjailija ja dekkaristi Jaana Airaksinen on toiminut kirja-alalla monessa roolissa. Hän on julkaissut maailmankauppaa ja kestävää kehitystä sekä ruumiillisuutta käsitteleviä tietokirjoja, dekkareita ja toiminut Voima-lehden päätoimittajana. Vuonna 2007 Airaksinen oli mukana perustamassa Into Kustannusta, jonka toimitusjohtajana ja kustantajana hän on siitä asti työskennellyt.
Pamflettisarjalla aloittanut Into on noussut nopeasti pienestä tekijästä merkittäväksi suomalaiseksi tietokirjakustantajaksi. Se julkaisee vuosittain noin 70 nimikettä, joista suurin osa on tietokirjallisuutta. Nimikemäärästä huolimatta Into on säilyttänyt pienen kustantamon ketteryyden: se pystyy reagoimaan julkaisuillaan ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun nopeasti ja painokkaasti.
Airaksisen kautta Innolla on alusta asti ollut vahvat siteet kolmannen sektorin toimijoihin, joille kustantamo on tarjonnut tärkeän julkaisu- ja jakelukanavan. Airaksinen ja Into tekevät myös merkittävää työtä julkaisemalla aktiivisesti nuorten tutkijoiden ja tekijöiden tietokirjoja.
Into on tuttu näky niin isoissa kuin pienissä kirja- ja kulttuuritapahtumissa. Se on pyörittänyt tietokirjakiertuetta, järjestänyt uusia tietokirjatapahtumia ja heiluttanut tietokirjallisuuden lippua korkealla ympäri Suomen. Kaikessa tässä Airaksisen kädenjälki näkyy vahvana.
Palkittavien lyhyet henkilöesittelyt
Kai Häggman (s. 1956) on Suomen ja Skandinavian historian dosentti Helsingin yliopiston historian laitoksella. Hän on toiminut tutkijana muun muassa Kansaneläkelaitoksessa, WSOY:ssä, Suomen Kustannusyhdistyksessä ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa.
Tellervo Krogerus (s. 1944) on filosofian tohtori, joka on toiminut kirjallisen viestinnän opettajana Kuopiossa, kirjallisuuden dosenttina ja professorina Joensuun, nykyisin Itä-Suomen, yliopistossa sekä sittemmin eri tehtävissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa.
Riitta Nikula (s. 1944) on taidehistorian professori emerita, joka on keskittynyt Suomen arkkitehtuurin, erityisesti 1900-lukuun, asumisen ja kaupunkirakentamisen arkisiin ympäristöihin. Hän on työskennellyt muun muassa Arkkitehtuurimuseossa ja Helsingin yliopistossa.
Panu Rajala (s. 1945) on kirjailija ja filosofian tohtori, joka on kirjoittanut lukuisia elämäkertoja. Myös Hämeenkyrössä vaikuttava Rajala on toiminut muun muassa Tampereen yliopiston teatterin ja draaman tutkimuksen professorina ja kirjoittanut useita näytelmiä, romaaneja ja elokuvakäsikirjoituksia.
Juha Vakkuri (s. 1946) on kirjailija, kriitikko ja toimittaja, joka on kirjoittanut lukuisia Afrikkaan liittyviä teoksia. Hän on Beninissä sijaitsevan suomalais-afrikkalaisen kulttuurikeskuksen Villa Karon perustaja ja Beninin kunniakonsuli Helsingissä.
Jaana Airaksinen (s. 1961) on kustantaja, kirjailija ja toimittaja. Hän on tietokirjoihin keskittyneen Into Kustannuksen toimitusjohtaja, kustantaja ja yksi perustaja. Savosta kotoisin oleva Airaksinen on kirjoittanut muun muassa tietokirjoja maailmankaupasta ja kestävästä kehityksestä.
Tietokirjailijapalkinto ja Tietokirjallisuuden edistämispalkinto
Tietokirjailijapalkinto myönnetään vuosittain usealle tietokirjailijalle. Vuodesta 2001 saakka myönnetyn palkinnon ovat saaneet aiemmin muun muassa Mirkka Lappalainen, Veli-Pekka Lehtola, Maarit Huovinen, Jari Sinkkonen, Lasse J. Laine, Anna Kortelainen, Pekka Gronow ja Liisa Keltikangas-Järvinen.
Tietokirjallisuuden edistämispalkinto on myönnetty kerran aiemmin. Ensimmäisen edistämispalkinnon sai vuonna 2010 nuortenkirjailija ja kirjastonhoitaja Kari Vaijärvi.
Palkinnonsaajista päätti Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus, johon kuuluvat vuonna 2015 puheenjohtaja Markku Löytönen, varapuheenjohtaja Helena Ruuska ja jäsenet Ari Hakkarainen, Markku Heikkilä, Jaakko Heinimäki, Päivi Kosonen, Anne Mäntynen, Terhi Pietiläinen, Pasi Saukkonen ja Timo Tossavainen.
Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.
Haastattelut
Kai Häggman | kai.haggman@helsinki.fi | 0500 633 643
Tellervo Krogerus | tmkrogerus@gmail.com | 040 596 6426
Riitta Nikula | riitta.nikula@helsinki.fi | 050 374 3171 | www.riittanikula.fi
Panu Rajala | panu@sci.fi | 0500 733 271
Juha Vakkuri | juha.vakkuri@gmail.com | 040 581 2248
Jaana Airaksinen | jaana.airaksinen@intokustannus.fi | 045 633 4495
Lisätiedot
Ari Elo | tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry
040 546 0235 | ari.elo@suomentietokirjailijat.fi